Jokihaaran kansakoululaisia vuonna 1931
Jokihaaraan saatiin koulu 1930-luvun alussa. Opettajina toimivat Siiri
Koivisto, Impi Mäkinen, Harri Tapper, Ilmari Pöyhönen sekä opettaja Hiltunen,
joka oli kova urheilumies ja rakensi koulun lähelle hyppyrimäen. Kyläläiset
muistavat, että mäessä pidettiin isot avajaiskilpailut, mutta muita kisoja ei
sitten jostain syystä enää pidettykään. Koulun viimeiset opettajat olivat Seppo
Suuronen ja Kaija Lauttaanaho. Näistä Seppo Suuronen oli varsinainen
kansankynttilä. Hän kannusti oppilaita kansanhiihtoon, järjesti vuosittain
hiihtokilpailuja sekä shakki- ja pingiskerhoja. Lisäksi koululla pidettiin
perinteisesti joulu- ja kevätjuhlia sekä äitienpäiväjuhlia.
Jokihaara oli 1900-luvun puolessa välissä
oikea kauppakeskus. Parin kilometrin matkalla oli viisi kauppaa. Kaikki kaupat
sijaitsivat Uuraisten tien varressa Hankalan molemmin puolin. Purolan kauppaa
pidettiin Purolan talossa, Uuraisten Osuuskaupalla ja Mäki-Matilla oli omat
liiketalonsa. Veljekset Lahtinen pitivät kauppaa omassa talossaan. Esa
Paanalalla oli kellarikauppa. Se sijaitsi talossa, jossa nykyisin asuu Lempi
Nieminen. Paanalan Esalla oli myös 1960- ja 1970-luvuilla yksityinen
myymäläauto. Historia kertoo, että osuuskauppaan tuotiin tavara kuorma-autolla.
Kaupan kautta pystyi tilaamaan monenlaista tavaraa, vaikka kylvökoneen, jos oli
tarvis.
Uuraisille päin mentäessä tuli kauppojen
jälkeen vastaan Kentän saha, joka parhaimmillaan työllisti noin 50 henkilöä.
Myöhemmin tällä samalla paikalla toimi autokorjaamo.
Ennen sotia ei lääkärissä käyty kovin usein.
Kipeää kurkkua saatettiin näyttää seurakunnan diakonissalle. Lääkäri ja
apteekki saatiin Uuraisille sodan jälkeen. Jokihaarasta käytiin lääkärissä myös
Tikkakosken puolella. Armeijan lääkäri Kalke piti vastaanottoa omassa
talossaan. Myös hammaslääkäripalveluja saatiin Tikkakoskelta. Matkat taittuivat
jalkaisin tai pyörällä.
Koska Jokihaara sijaitsee
Jyväskylä-Saarijärvi -tien varressa, nähtiin kylällä usein kauppa- ja
kulkumiehiä varsinkin Jyväskylän syys- ja kevätmarkkinoiden aikaan. Usein
kulkijat yöpyivät jokihaaralaisissa taloissa. Tiellä oli myös autoliikennettä.
Kokkolan postiauto kulki joka arkipäivä. Auto lähti Jyväskylästä kello kuusi
aamulla ja palasi takaisin samoihin aikoihin illalla. Posti-Onni toi postin
Kuikasta Jokihaaraan kolmesti viikossa, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.
Kyläläiset muistavat, että sota-aikana
Schaumanin omistamassa Oikarin talossa asui inkeriläisiä. Lisäksi useassa
talossa oli venäläisiä sotavankeja töissä. Nyrölässä oli sotavankileiri, josta
saatiin vankeja töihin maataloihin. Varsinkin heinänteon aikaan oli vankeja
töissä usealla tilalla. Konttilaiset muistavat, että heillä oli muutaman
kuukauden ajan töissä Aleksanteri-niminen vanki. Vangit saivat olla aivan
vapaasti ja käydä vaikka kylässä. Heitä ei pelätty. Vangit nukkuivat tuvassa ja
söivät yhdessä toisten kanssa. Jotkut osasivat suomea ja toiset opettelivat. He
tekivät myös pieniä muistoesineitä ja myivät niitä ruokatavaraa vastaan.
Kontinmäessä toimi 1900-luvun alussa
lampaiden teurastamo. Lampaita ostettiin teuraaksi Kivijärveltä ja Kyyjärveltä
saakka. Talonväen mukaan joskus tuli teuraaksi useita satoja lampaita kerralla.
Ne tainnutettiin isoilla nuijilla. Teurastuksen jälkeen lihat suolattiin
suurissa 500 litran puutiinuissa. Suolauksen jälkeen lihat paistettiin talon
uunissa. Paistamisessa käytettiin isoja, korkeareunaisia uunipeltejä. Valmiit
lampaanlihatuotteet vietiin hevosella Jyväskylän asemalle ja lähettiin
Pietariin myyntiin.
Oikarin tila työllisti 1950- luvulta 1970-
luvulle kesäisin useita kymmeniä henkilöitä. Talossa oli tarjolla monenlaista
askaretta: maataloustyötä, metsänhoitoa sekä taimien koulimista taimitarhalla.
Oikari oli iso karja- ja metsätila. Vuonna 1962 tilan navetta paloi ja
karjanpito lopetettiin siihen. Nykyään tilan rakennukset omistaa Keski-Suomen
Ajokoirayhdistys ja metsät metsäyhtiö.
Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistys
on ollut kylän merkittävä toimija vuosikymmenten ajan. Kylällä ja yhdistyksellä
on yhteinen historia, ja siksi lienee paikallaan esitellä yhdistyksen
historiikki myös tässä. Jukka Haaparanta on kirjoittanut ja kerännyt yhdessä
Mikko Niemisen kanssa Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen historiikki-aineiston
vuodesta 1939 alkaen. (Historiikin referointi ja väliotsikot E. Santaniemi.)
Sota-ajan jälkeiset 35 vuotta ovat olleet yhdistyksen toiminnassa
dokumentaarinen musta aukko. Jukka Haaparannan ilmoituksen mukaan dokumentteja
on nyt löydetty ja historiikki tulee saamaan jatkoa lähiaikoina.
Historiikki kertoo: Tammikuun 31:ntenä
päivänä vuonna 1939 hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Uuraisten Jokihaaran
Pienviljelijäyhdistys. Hyväksymisen jälkeen kaikki nimet ja leimat olivat
järjestyksessä ja toiminta voitiin aloittaa suurin odotuksin, mutta se katkesi
saman vuoden syksynä yli viideksi vuodeksi
– alkoivat sotavuodet. Vaikka yhdistyksen toimintaa ei ollut, olivat
koneet ja laitteet käytössä sotavuosina. Käytöstä vastasivat pääasiassa naiset.
Voinemme kunnioituksella todeta, että Uuraisten Jokihaaran
Pienviljelijäyhdistyksen toiminnan aloittivat kylän naiset.
Hyvin tärkeänä osana pienviljelijäyhdistyksen
ja kylän toimintaan vaikutti Hankalan tanssilavan rakentaminen. Sen toiminta,
joka alkoi 1930-luvun lopulla, jatkui 1970-luvun alkuun. Lavan ja siihen
kuuluvan maan omisti Kummunkylän Työväenyhdistys. Tansseja pidettiin myös
sota-aikana niin sanottuina salatansseina, koska tanssien ja huvitilaisuuksien
pito oli kielletty. Virallisesti lava avattiin keväällä 1945, jolloin ostettiin
myös lisämaata.
Lavasta muodostui heti suosittu tanssi- ja
kokoontumispaikka. Musiikista vastasi alkuvaiheessa usein Lapin Sulo oman
trioyhtyeensä kanssa. Sulon yhtye oli yhden miehen kokonaisuus: hanuri, laulu
ja selässä rumpukomppi. Hankalan lavan suosio oli niin voimakas, että
1950-luvun alussa rakennettu Kuikan tassilava joutui vuorottelemaan tanssien
pitämisestä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopaikkakuntalaisille kuten Tikkakosken
Innolle ja Jyväskylän Lohelle. Myös Jokihaaran Väre järjesti monet tapahtumat
Hankalassa.
Suosituimpia Jokihaaran
Pienviljelijäyhdistyksen tansseista olivat Sylvin tanssit ja kesäkauden päätti
Osuuskaupan tapahtuma. Musiikista vastasivat eri orkesterit sekä levymusiikki.
Kylän oma poika Taisto ”Tatu” Lähteelä aloitti vuonna 1951, 15-vuotiaana,
esiintymisensä yksin Hankalan lavalla, jolla aiemmin hän oli soittanut isänsä
kanssa. Viimeiset tanssit lavalla pidettiin 1965, sillä Uuraisten Kasinon
rakentaminen hiljensi Hankalan lavan ja se purettiin 1972 lentopalloporukan
toimesta.
Sota-ajan jälkeiset 35 vuotta ovat olleet
yhdistyksen toiminnassa tähän saakka dokumentaarisesti musta-aukko. Toimintaa
kyllä oli; lähinnä koneiden käyttöä sekä osallistumista Maatalousseuran
kokouksiin ja maatalousnäyttelyihin. Ompeluseurat toimivat varainhankkijoina.
Maatalouskoneista tärkein oli ehkä maamoottorilla toimiva puimakone, joka
kuljetettiin puintipaikoille. Sillä oli myös pysyvämpiä paikkoja kuten Ellula,
Kurala ja Taavetinmäki. Tänä aikana vaikuttivat yhdistyksessä pisimpään
puheenjohtaja Väinö Lähteelä, sihteeri Anni Salminen ja ahkera jäsentenkerääjä
Sylvi Lähteelä.
Vuonna 1972 tuli puheenjohtajaksi Esa
Höytiä. Hän toimi aina vuoteen 1985 asti. Tältä ajalta on olemassa tarkat
muistiinpanot ja kokouspöytäkirjat mustassa vahakantisessa vihossa. Toiminta
oli samankaltaista kuin aiemminkin, koneita ostettiin lisää ja hankinnoissa
huomioitiin myös omakotiasukkaiden tarpeet.
Kahdeksankymmentäluvun puolenvälin jälkeen
aina tähän päivään saakka toiminta on lisääntynyt ja laajentunut tuntuvasti: on
hiihdetty, pidetty kävelytestejä, sienikurssi, lintupönttötalkoot, tanssiperinnekokeilu
Vehniän Työväentalolla vuonna 1988 ja matkoja eri tilaisuuksiin. Kuusikymppinen
yhdistys on muuttumassa – vai onko? Historiikin mukaan sen päättävät
kyläläiset. ”Elämme ajan mukana, mutta Uuraisten Jokihaaran
Pienviljelijäyhdistys säilyttää paikkansa, joka sillä perinteisesti maaseudun
kulttuurissa on. ”
Uuraisten
Jokihaaran pienviljelijäyhdistys toimii samalla Jokihaaran kyläyhdistyksenä.
Pienviljelijöitä, kuten muutakaan maataloutta, ei kylällä enää juuri ole, mutta
vanha yhdistyksen nimi on haluttu säilyttää. Yhdistys on toiminut 1970-luvun
lopulta saakka.
Paunetti-kylänkehittämishanke
on hyvä esimerkki EU-hankerahoituksen onnistumisesta. Jokihaaran
kyläyhdistyksessä haluttiin tuoda kylää maailmankartalle avaamalla
nettiyhteydet maailmaan ja opettamalla ATK-taitoja. Tämän hankkeen onnistuminen
toi kyläyhdistykselle varoja niin, että kylän kehittämistoimia pystyttiin
jatkamaan.
Paunetin
Talas on jatkoa Paunetin kehittämishankkeelle. Talas on iso sijoitus, ja sen
ympärille tulee kehittymään monenlaista kylätoimintaa, mikäli talkoohenkeä
riittää. Paunetin nettisivuilta voi jo nyt löytää uusia visioita kylän
toiminnasta, kuten ideat pilapiirrosten festivaalista. Pilapiirtäjä Raimo R:n
näyttely on suunnitteilla Talaksen yläkertaan kesäksi 2006.
Toistuvat tapahtumat
Jokihaarassa
- Hiihtokilpailut
- Kuutamohiihto
- Pyöräilyretket
- Kioskikaraoke
- Nettileirit
- Jokihaaran
olympialaiset
- Jokihaara Rock Soi
- ATK:n Tumpelokurssit
- Pyöräilytapahtumia
- Kesän avaus
Paunetin kyläaitta, ”työmies” Mikko Nieminen Talaksen ovella ja Paunetin
Talas
Kyläkyselylomake jaettiin 186
talouteen huhtikuussa 2005. Lomakkeita palautui 47 kappaletta eli 25 %
jaetuista lomakkeista. Kyselylomake pyrittiin laatimaan sellaiseen muotoon,
että siihen olisi mahdollisimman helppo ja nopea vastata.
Kysymykset rajattiin koskemaan
kylän elinkeinoja, palveluita ja virkistys- eli vapaa-ajantoimintaa. Kylän
menestystekijöiden ja heikkouksien kysymykset pohjautuivat SWOT – analyysiin.
Jokihaaran kylällä käytettiin samaa lomaketta kuin kaikilla muillakin kyselyyn
osallistuneilla Uuraisten kylillä. Tämä mahdollisti vastausten vertailun
kyläkuntien kesken.
Kyselylomakkeen kohdassa ”Mikä
jäi kysymättä?” vastaajilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja lisätä
puuttuvat kysymykset. Jokihaaralaisten mielestä lomakkeessa olisi pitänyt olla
vielä seuraavat kysymykset: Miten kunta osallistuu kylän kehittämiseen?
Tarvitsetko kotiisi edullisia ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä tasa-arvoiseen
hintaan? Lisäksi kohdassa otettiin kantaa kyselylomakkeen sisältöön. Yhden
kyselyyn vastanneen henkilön mielestä kysymykset olisi pitänyt tehdä
kyläkohtaisesti. Toisen henkilön mielestä lomakkeesta puuttuivat kaikki
olennaiset kysymykset. Yksi henkilö otti kantaa lomakkeen ikäjakaumaan
toteamalla, että 30-vuotiaan tarpeet ovat erilaiset kuin 50-vuotiaan. Yksi vastaajista
kommentoi, että kysely oli riittävä. Kyselylomake on nähtävänä liitteessä 1.
Jokihaaran kyläkyselyyn vastanneista oli eniten 51–65 vuotiaita
(34 % ). Tästä ryhmästä hiukan suurempi osa oli miehiä (19,1 %) kuin
naisia (14,9 %). Toinen lähes yhtä aktiivinen ryhmä oli 31–50-vuotiaiden
ikäryhmä (29,8 %), jossa naisia oli enemmistö (19,1 %). [IP ja HP1]
Kyselyyn vastanneiden mielestä
Jokihaaran kylän menestystekijöitä ovat:
- Hyvä sijainti (42,6 %)
- Turvallinen asuinympäristö (27,7 %)
- Luontokohteet ja maisemat (14,9 %)
- Rakennuspaikkojen tarjonta (14,9 %)
- Yhteistyön sujuminen ja hyvät kulkuyhteydet
(12,8 %)
Jokihaaran menestystekijän
mainittiin olevan myös sen, että se on hyvä ”nukkumalähiö”.
Kyselyyn vastanneiden mukaan
Jokihaaran kylän heikkouksia ja kehittymisen uhkia ovat:
- Kunnostusta vaativat tiet (31,9 %)
- Kaupan puuttuminen (21,3 %)
- Kevyen liikenteen väylien puuttuminen (17 %)
- Vähän työpaikkoja ja yrityksiä (14,9)
Jokihaaran kylän kehittymisen
uhkiksi lueteltiin myös edullisen internet-laajakaistayhteyden puuttuminen,
katuvalojen puuttuminen, päivähoidon heikkenemisen uhka, kunnallisen
päätöksenteon hitaus, nopeiden liikenneyhteyksien (80 km/h nopeusrajoituksiset
tiet) puuttuminen Jyväskylän suuntaan, valtatielle 4 oikaisevan tien puute.
Talas-hankkeen puut kaadettiin talkoilla. Makkara maistuu
urakan tauolla.
Kyläkyselyyn vastanneet Jokihaaralaiset halusivat
osallistua:
- Liikuntatapahtumiin (53,2 %)
- Kulttuuritapahtumiin (31,9)
- Kyläyhdistyksen toimintaan (25,5 %)
- Koulutus- ja neuvontatapahtumiin (23,4 %)
Edellä mainittujen lisäksi
jokihaaralaiset halusivat osallistua naisten jumppaan, lauluiltoihin,
kuutamohiihtoon, ryhmäkävelyyn ja ryhmäpyöräilyyn sekä lasten tapahtumiin. Yksi
kyselyyn vastannut halusi tuoda esille, etteivät ”numerot rinnassa” -kilpailut
ole mukavia. Vastaajista kolme henkilöä (6,4 %) ilmoitti, ettei halua
osallistua kylätoimintaan lainkaan.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin, onko vastaajilta
halukkuutta myydä tontteja, kiinteistöjä tai asuntoja. Lomakkeen tähän kohtaan oli
lisätty yhteystiedot Keski-Suomen maaseutuinfoon, josta voi saada lisätietoa
kiinteistöjen myynnistä.
Kolmella kyselyyn vastanneella
jokihaaralaisella (6,4 %) oli kiinnostusta myydä tontti-, asunto- tai
kiinteistöomaisuutta. Loput vastasivat kielteisesti tai jättivät vastaamatta.
Paratiisista, vanhan Saarijärventien varrella, tulee
Jokihaaran uusin asuinalue.
Kyselylomake jaettiin
samanlaisena kaikille Uuraisten neljälle kylälle. Lomakkeissa oli samanlainen
palveluiden käyttöä mittaava osio. Osion palveluluettelossa esiintyi myös
sellaisia palveluita, joita ei ole jokaisella kylällä, kuten esimerkiksi
urheiluhalli, kauppa tai kirjasto. Painotus oli oman kylän palveluiden
käytössä. Vastaajat olivat ymmärtäneet tämän melko hyvin, mutta sellaisiakin
vastauksia tuli, joissa oma kylä -käsite ulottuu naapurikylän urheiluhallille
asti. Käyttöastetta mitattiin seuraavilla määreillä: usein, silloin tällöin, ei
ollenkaan.
Usein
- Hiihtoladut (40,4 %)
- Kioski (21,3 %)
- Luontopolut (21,3 %)
- Järjestö- ja seuratoiminta (17 %)
Silloin tällöin
- Kioski (61,7 %)
- Kirjasto (42,6 %),
- Seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen
tilaisuudet (36,2 %),
- Järjestö- ja seuratoiminta (31,9 %),
- Musiikki-, taide- ja kulttuuritapahtumat
(31,9 %)
- Liikennöintipalvelut (29,8 %),
- Urheilukenttä ja uimaranta (27,7 %)
- Luontopolut (25,5 %)
- Jääkiekkokaukalo (23,4 %)
Ei ollenkaan
Ei käytetä ollenkaan -osioon
nousivat ne palvelut, joita kylällä ei ole tai ei tiedetä olevan. Näitä
luettelossa mainittuja palveluja olivat pitopalvelu, isännöintipalvelu,
lomamökkiyritykset ja liikuntahalli.
Kyselyn ajankohtana, huhtikuussa
2005, oli kolmella (6,4 %) kyselyyn vastanneella jokihaaralaisella
kiinnostusta tarjota kodinhoito- tai lastenhoitopalveluja, kahdella
(4,3 %) rakennusalan palveluja ja kahdella (4,3 %) ravitsemusalan
palveluja. Tili- kirjanpito- ja yrityspalveluiden tarjoaminen kiinnosti yhtä
jokihaaralaista. Samoin tietotekniikka-alan palveluja halusi tarjota yksi
henkilö. Lisäksi yksi henkilö halusi tarjota vanhusten hoitoa.
Olemassa olevien palveluiden
lisäksi jokihaaralaiset ja ilmoittivat kaipaavansa omalle kylälle seuraavia
palveluja ja yrityksiä.
Palvelut
·
Suoramyyntipiste
·
Vihannesten ja juuresten myyntiä Paunettiin
·
Pururata, ulkoilupolku
Rakennusalan yrityksen
perustaminen kiinnosti kahta jokihaaralaista. Kuljetusalan yrityksen
perustamisesta oli kiinnostunut yksi henkilö, kuin myös ravitsemusalan
yrityksen perustamisesta yksi henkilö.
Muutamat kyselyyn vastanneet
jokihaaralaiset halusivat työskennellä seuraavanlaisissa yrityksissä:
hoivapalvelu-alan yritys (kaksi henkilöä), kuljetusalan yritys (kaksi
henkilöä). Puu- ja metalliala (kaksi henkilöä). Tietotekniikka-alan yrityksessä
toimiminen kiinnosti kahta. Lisäksi yksi henkilö ilmoitti olevansa kiinnostunut
työskentelystä ”osuuskunta monialassa”.
Kyselyssä oli myös kysymys
aiheesta, joka on herättänyt maakunnassa voimakkaita kannanottoja puoleen ja
toiseen. Kyläläisiltä kysyttiin mielipidettä moottorikelkkauran
tarpeellisuudesta Jokihaarassa.
Kyselyyn vastanneista
jokihaaralaisista 10,6 % harrasti moottorikelkkailua ja 76,6 % ei harrastunut.
Kysymykseen, pitäisikö kylällänne olla moottorikelkkaura, vastasi kyllä
36,2 % vastanneista. Kylälle ei halunnut moottorikelkkauraa 44,7 %
vastanneista.
Kyselyyn vastanneet
jokihaaralaiset ilmoittivat olevansa kiinnostuneita seuraavien tuotteiden
myynnistä suoraan kotoa tai suoramyyntipisteestä:
- käsityöt (12,8 %)
- puutavara, klapit (4,3 %)
- kasvikset, liha, kala, leivonnaiset (4,3 %)
Lisäksi oli halukkuutta myydä
matkailuautoja ja kuljetuspalveluja.
Kyselyyn vastanneet kertoivat
saavansa tietoa kylän tapahtumista seuraavien kanavien kautta:
·
kotiin jaetuista tiedotteista (72,3 %)
·
toisilta kyläläisiltä (40,4 %)
·
lehdistä (36,2 %)
·
kylän ja kunnan internetsivuilta (29,8 %)
4.12. Kylän viihtyvyyden lisäämiskeinot
Kyläläisten ideat Jokihaaran
kylän viihtyvyyden lisäämiseksi olivat seuraavanlaisia:
- Katukuvaa pitäisi siistiä
- Tiet, myös sivutiet, kunnostettava
- Kevyen liikenteen väyliä rakennettava
- Kylälle ympärivuotinen elintarvikekioski
- Lisää päiväkotipalveluita
- Paremmat liikenneyhteydet
- Lapsille ja nuorille harrastuksia, tapahtumia ja
hyviä ohjaajia
- Urheilukenttä kuntoon
- Uimaranta kuntoon
- Liikuntahalli Höytiän koululle
- Kaavoitetuille alueille kunnallistekniikka
- Internetin laajakaistayhteys
- Tontit rakennuskuntoon
- Pururata
- Petäisen alueen ulkoilualue ja reittimerkintä
hoidettava kuntoon
- Lintutorniopasteet kuntoon
- Simunan rannan kunnostus: uusi laituri, autojen
kääntöpaikka, isot puut pois
- Koirien ulkoiluttamispaikka perustettava
- Isoja omakotitalotontteja, jotta maaseudun
lisäarvot korostuvat.
Jokihaaralaiset toivoivat
virkamiehiltä positiivista suhtautumista ja kannustusta kylän hankkeisiin. Yksi
henkilö kiinnittäisi huomiota kaikkien kyläläisten mielipiteiden arvostamiseen.
Yhden kyselyyn vastanneen mielestä perheiden pitäisi saada valita, meneekö
lapsi kouluun kirkonkylälle vai Höytiälle. Yhden henkilön mielestä
rakentamiseen pitää panostaa. Yhdelle henkilölle oli tärkeää, että avohakkuut
kiellettäisiin ja sen sijaan suosittaisi perinteistä metsänhoitoa. Yksi
kyselyyn osallistunut pohti enteellisesti, pitäisikö kylä liittää Jyväskylän
maalaiskuntaan.
Kyläkyselyn tulokset käytiin läpi
8.6.2005 Jokihaaran Paunetissa pidetyssä kyläillassa. Paikalla oli noin 70
henkilöä. Koska samalla kertaa pidettiin tiedotustilaisuus haja-asutusalueiden
jätevesien käsittelystä, ei mahdollisuutta kyselyä tarkentaviin ryhmätöihin ja
keskusteluun ollut.
Kyläsuunnitelmaan kirjattavista
Jokihaaran kylän kehittämistoimenpiteistä on päätetty keskustella Jokihaaran
kyläyhdistyksen vuosikokouksessa marraskuussa 2005. Keskustelun tulokset
tullaan kokouksen jälkeen kirjaamaan tähän suunnitelmaan. Joten siitä alkaa
suunnitelman päivitys.
Sijaintinsa ansiosta Jokihaaran kylä menestyy
ja sen väkiluku kasvaa. Rakentaminen on vilkasta, tonttitarjontaan ja kylän
ajan tasalla olevaan markkinointiin on satsattu. Kyläläiset kokevat asuvansa
turvallisesti luonnon ja hyvien maisemien keskellä ympäristössä, joka sijaitsee
sopivalla etäisyydellä isommista taajamista.
Kehittymisen uhkaksi koetaan kunnostusta
vaativat tiet ja puuttuvat palvelut. Kylällä ei ole omaa koulua eikä kauppaa.
Rakentaminen ja lapsiperheet tuovat paineita päivähoidon järjestämiseen.
Kyläkeskukseksi kehittyvältä Paunetilta ja Paunetin Talaksesta odotetaan
puuttuvien palvelujen paikkausta. Paunetin kesäkioski on ollut aktiivisessa
käytössä ja tapahtumat ovat koonneet paljon väkeä.
Kylän kehittämiseksi jokihaaralaiset pitävät
tärkeänä tieverkon kunnon parantamista, katukuvan siistimistä, ympärivuotisen
elintarvikekioskin saamista kylälle, lasten päivähoitomahdollisuuksien
parantamista sekä lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä. Lisäksi
haluttiin, että maaseudun lisäarvo, oma rauha, näkyisi isojen omakotitonttien
kaavoituksena.
Kyläkyselyn perusteella jokihaaralaisilla on
suurta aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteiseen tekemiseen. Jokihaaralaiset
saavat tietoa kylän tapahtumista kotiin jaetuista tiedotteista sekä kuulevat
toisilta kyläläisiltä, mitä kylällä tapahtuu. He haluavat osallistua retkiin,
liikunta- ja kulttuuritapahtumiin, talkoisiin ja kyläyhdistyksen toimintaan. He
toivovat kylälle uusia palvelumuotoja ja yrityksiä. Muutamat heistä ovat
kiinnostuneita myymään omia tuotteita ja perustamaan yrityksiä. Sen sijaan
moottorikelkkaura ei kiinnosta heitä.
Toimeentulo, palvelut ja
virkistysmahdollisuudet ovat asioita, joiden ympärille kylät ovat muodostuneet.
Näistä perusasioista on kyse myös tässä kyläsuunnitelmassa.
”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme”
-maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosina 2005–2008 ja Uuraisten
kuntastrategia vuonna 2004 sisältävät samat lähtökohdat. Maaseudun toimintarakenteita
vahvistetaan talous- ja elinkeinoelämän sekä perus- ja vapaa-ajan palvelujen
kunnossapitämisellä ja kehittämisellä.
Päällimmäiseksi kehittämisen kohteiksi
Jokihaarassa nousi asioita, jotka vaativat kunnan ja valtion rahoitusta. Kunta
– myös suurkunta – onkin kylän tärkein yhteistyökumppani.
Maaseudun jaottelussa Jokihaaran alue on
kaupungin läheistä maaseutua, joka kasvaa Jyväskylän imussa. Kaikki neljä
kylää, joille kysely tehtiin, kehittyvät melko nopeasti. On tärkeää, että
kehityksen keskellä kyläyhdistyksen päätökset ja toimenpiteet tiedotetaan
sopivaa kanavaa käyttäen kaikille kyläläisille. Lisäksi on tärkeää, että
kyläläisten mielipiteitä kuullaan.
Kyläkyselyyn vastanneet ovat ilmaisseet oman
tahtonsa kylän kehittämisestä. Kyläsuunnitelma, johon kyselyn vastaukset on
koottu, toimii kylän kehittämisen työkaluna siten, että suunnitelmaa pidetään
elävänä. Suunnitelma elää; se ei ole valmis, vaan sitä luetaan, puutteita
arvioidaan ja tietoja päivitetään. Tehdyt toimenpiteet siirretään kyläyhdistyksen
ansiolistalle ja ajan tuomat uudet haasteet lisätään tehtäviin
toimenpiteisiin.
Haastattelu Jokihaaran kylästä:
Mikko Nieminen, Maija Nieminen,
Risto Vakkilainen 13.10.2005.
Haastattelu Jokihaaran kylän
historiasta. Bertta ja Reino Henttonen,
27.10.2005, Jokihaara.
Haaparanta,
J.: Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen historiikki.
Elinkeino-ohjelma. Uuraisten kunta 2005.
Kuntastrategia.
Uuraisten kunta 2005.
Uuraisten
kunnan visio 2007.
Sinisalo,
H. 1993: Uurainen – Kuukan kappelista nykypäivään 1868 – 1993. Gummerus,
Jyväskylä.
Uuraisten kunta, kylät tänään ja huomenna. Uuraisten kyläprojekti
1994.
Keränen,
P. 2001: Uuraisten kylien kehittäminen. Esiselvitysraportti.
Kuisma, J., Peltonen, T. 2002:
Kyläsuunnittelunopas. PS –
Kustannus,
Porvoo.
Ruotsalainen, M.1997: Kylän tilaisuus. Kylän kehittäjän
virikekirja.
Jyväskylä.
Leppänen, E. (toim.):
Kyläsuunnitelma - tehdään tulevaisuutta. Suomen kylätoiminta ry:n julkaisu
1/2002.
Elinvoimainen
maaseutu-yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2008.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 10/2004.
Laasanen, P.: Pylkönmäen
kyläsuunnitelmat. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
Luonnonvarainstituutti 4 / 2004.
www.höytiä.fi
www.uuraistenkunta.fi
www.maaseutupolitiikka.fi/maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmä
www.keskisuomenmaaseutu.info
