Sisällysluettelo

 

JOHDANTO.. 1

1.     Tietoa Jokihaaran kylästä. 2

Sijainti ja asukkaat 3

Jokihaaran Paunetti 3

Koulu. 3

Jokihaaran yhdistykset 3

Jokihaaralaiset yritykset 3

2. Jokihaaran kylän historiaa. 4

Koulu. 5

Kaupat ja saha. 5

Lääkärissä käynnit ja postin kulku. 5

Sota-ajan tarinoita. 5

Lampaanlihan ulkomaankauppaa. 5

Pienviljelijäyhdistyksen historiaa. 6

Hankalan tanssilava. 6

Sota-ajan jälkeiset vuodet PVY:n toiminnassa. 6

3. Jokihaaran kyläyhdistyksen saavutuksia. 7

4. Kyläkyselyn 2005 tulokset 8

4.1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. 8

4.2. Kylän menestystekijät 8

4.3. Kylän heikkoudet ja kehittymisen uhkat 8

4.4. Kylätoimintaan osallistuminen. 9

4.5. Tonttien, asuntojen ja kiinteistöjen myynti 10

4.6. Kylällä olevien palvelujen käyttö. 10

4.7. Kyläläisten toiveet uusista palveluista ja yrityksistä. 11

4.8. Kiinnostuneisuus yritystoimintaa ja yrityksessä työskentelyä kohtaan. 11

4.9. Moottorikelkkailu ja kelkkauran tarpeellisuus. 12

4.10. Omien tuotteiden myynti 12

4.11. Tiedotus Jokihaaran kylän tapahtumista. 12

5.  Kyläillan tulokset 13

TIIVISTELMÄ.. 13

Lähdeluettelo:. 15

Liitteet: 16

Liite 1. Kyläkyselylomake. 16

Liite 2. Excel-taulukko kyselyn tuloksista. 16

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JOHDANTO

 

 

Jokihaara – Uuraisten portti – on nopeasti kasvanut kylä, joka sijaitsee hyvällä liikennepaikalla Uurainen-Jyväskylä -tien varrella. Tämän tien varrella, entisen Hankalan tanssilavan paikalla, sijaitsee kylän keskus Jokihaaran Paunetti. Paunetti on aktiivisen kyläyhdistyksen luomus. Kyläaitta ja kioski ovat saaneet tuoretta jatkoa Talas-hankkeen uudisrakennuksesta. Kyläyhdistyksen jäsenet ovat vuodesta toiseen suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia ja hankkeita. Kylää markkinoidaan ajan tasalla olevilla internet-kotisivuilla.

 

Jokihaaralaisten usko oman kylän kehittämismahdollisuuksiin on tuonut tulosta. Hankkeille on ennakkoluulottomasti haettu ja saatu rahoitusta. Paunetin ja Paunetin Talaksen rakentaminen on vaatinut ja vaatii vielä yhteistyötä ja talkoohenkeä.

 

Aloite kyläkyselyyn ja kyläsuunnitelmien tekemiseen tuli Uuraisten kunnan luonnonvarasihteeri Päivi Laasaselta. Hän esitti alkuvuodesta 2005 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin opettajille pyynnön, että koululla opiskelijatyönä toteutettaisiin kyläkyselyt ja kyläsuunnitelmat Uuraisten kunnan kylille Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki ja Kyynämöinen. Otin tehtävän vastaan AMK – Agrologin opintoihin liittyvä työnä.

 

Kyläsuunnitelman teko aloitettiin maaliskuussa 2005, jolloin Jokihaaran kyläyhdistys hyväksyi kyläkyselyn ja kyläsuunnitelmien laatimisen. Kyselylomakkeen suunnitteluun, kyselyn toteuttamiseen, kyläiltojen järjestämiseen ja kirjallisen kyläsuunnitelman muokkaukseen tuli arvokasta apua kyläläisiltä, kyläyhdistysten jäseniltä ja kunnan virkamiehiltä. Huhtikuun puolessa välissä jaettiin kyselylomakkeet talouksiin. Lomakkeita jaettiin yhteensä 186 kappaletta. Vappuun mennessä lomakkeet kerättiin palautuspisteisiin: kylätalolle, Höytiän koululle ja viikonloppupostin heittolaatikoihin.

 

Lomakkeita palautui 47 kpl, noin 25 % jaetuista lomakkeista. Kyselyn tuloksista kerrottiin ensimmäisen kerran kyläillassa, joka pidettiin Jokihaaran Paunetissa 8.6.2005.

 

Kyläsuunnitelmaan on kirjattu Jokihaaran elinkeinojen, palvelujen ja virkistys- ja vapaa-ajantoiminnan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuden kehittämiskohteita, mutta varmaankaan kaikki arvokkaat ideat eivät ole ehtineet mukaan. Toivottavasti ne ovat mukana kuitenkin jo suunnitelman seuraavassa ”päivityksessä”.                                                                                                         

 

 

 

 Uuraisilla 1.marraskuuta 2005      

                                                                       Eija Santaniemi

 

 

 

 

 


1.    Tietoa Jokihaaran kylästä

 

 

 Sijainti ja asukkaat

 

 

Jokihaaran Paunetti

 

Koulu

·        Jokihaaran lapset käyvät peruskoulun vuosiluokat 1-6 naapurikylässä Höytiällä, jonne on kylältä noin kuuden kilometrin matka. Matka taittuu koulubussilla.

·        Höytiän ala-asteella toimivat myös esikoulu ja päiväkerho.

·        Oppilaita koululla on noin 70.

·        Koulu on peruskorjattu vuonna 1998.

·        Koulun yhteydessä on myös valaistu latu, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä ja elämysrata.

 

Jokihaaran yhdistykset


 

 

Jokihaaralaiset yritykset

 

 

 

 


 

 

Metallisorvaamo Pitkänen
Erkki Pitkänen

Rakentaminen

Riihimäki Teuvo                                                                 
 

Scancoming Services Ltd,

ATK – palveluja yrityksille

 

KS Laatutyö Oy,

Jaakko Koivunen            


Autokorjaamo

Aalto Martti            

 

Rakennuspalvelu
Janne Riihimäki
 

 

 

Kuljetus

Aki ja Atso Lähteenmäki          

Taksipalvelut

Mäkinen Tauno

 

Foliopaino T:mi Maija Nieminen

Mainoskynät, käyntikortit, folio - ja tampopaino

 

T:mi Joachim Tåg,

ATK-laitteet, ohjelmointi      
 

Jokihaaran Leipomo Oy                           

Vanamon tila / Laine Seppo

Mäntykallion perhekoti                       


 

2. Jokihaaran kylän historiaa

 

   

              Jokihaaran kansakoululaisia vuonna 1931                              

Koulu

                                        

Jokihaaraan saatiin koulu 1930-luvun alussa. Opettajina toimivat Siiri Koivisto, Impi Mäkinen, Harri Tapper, Ilmari Pöyhönen sekä opettaja Hiltunen, joka oli kova urheilumies ja rakensi koulun lähelle hyppyrimäen. Kyläläiset muistavat, että mäessä pidettiin isot avajaiskilpailut, mutta muita kisoja ei sitten jostain syystä enää pidettykään. Koulun viimeiset opettajat olivat Seppo Suuronen ja Kaija Lauttaanaho. Näistä Seppo Suuronen oli varsinainen kansankynttilä. Hän kannusti oppilaita kansanhiihtoon, järjesti vuosittain hiihtokilpailuja sekä shakki- ja pingiskerhoja. Lisäksi koululla pidettiin perinteisesti joulu- ja kevätjuhlia sekä äitienpäiväjuhlia.

Kaupat ja saha

 

Jokihaara oli 1900-luvun puolessa välissä oikea kauppakeskus. Parin kilometrin matkalla oli viisi kauppaa. Kaikki kaupat sijaitsivat Uuraisten tien varressa Hankalan molemmin puolin. Purolan kauppaa pidettiin Purolan talossa, Uuraisten Osuuskaupalla ja Mäki-Matilla oli omat liiketalonsa. Veljekset Lahtinen pitivät kauppaa omassa talossaan. Esa Paanalalla oli kellarikauppa. Se sijaitsi talossa, jossa nykyisin asuu Lempi Nieminen. Paanalan Esalla oli myös 1960- ja 1970-luvuilla yksityinen myymäläauto. Historia kertoo, että osuuskauppaan tuotiin tavara kuorma-autolla. Kaupan kautta pystyi tilaamaan monenlaista tavaraa, vaikka kylvökoneen, jos oli tarvis.

 

Uuraisille päin mentäessä tuli kauppojen jälkeen vastaan Kentän saha, joka parhaimmillaan työllisti noin 50 henkilöä. Myöhemmin tällä samalla paikalla toimi autokorjaamo.

 

 

 

 

 

Lääkärissä käynnit ja postin kulku

 

Ennen sotia ei lääkärissä käyty kovin usein. Kipeää kurkkua saatettiin näyttää seurakunnan diakonissalle. Lääkäri ja apteekki saatiin Uuraisille sodan jälkeen. Jokihaarasta käytiin lääkärissä myös Tikkakosken puolella. Armeijan lääkäri Kalke piti vastaanottoa omassa talossaan. Myös hammaslääkäripalveluja saatiin Tikkakoskelta. Matkat taittuivat jalkaisin tai pyörällä.

 

Koska Jokihaara sijaitsee Jyväskylä-Saarijärvi -tien varressa, nähtiin kylällä usein kauppa- ja kulkumiehiä varsinkin Jyväskylän syys- ja kevätmarkkinoiden aikaan. Usein kulkijat yöpyivät jokihaaralaisissa taloissa. Tiellä oli myös autoliikennettä. Kokkolan postiauto kulki joka arkipäivä. Auto lähti Jyväskylästä kello kuusi aamulla ja palasi takaisin samoihin aikoihin illalla. Posti-Onni toi postin Kuikasta Jokihaaraan kolmesti viikossa, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

 

Sota-ajan tarinoita

 

Kyläläiset muistavat, että sota-aikana Schaumanin omistamassa Oikarin talossa asui inkeriläisiä. Lisäksi useassa talossa oli venäläisiä sotavankeja töissä. Nyrölässä oli sotavankileiri, josta saatiin vankeja töihin maataloihin. Varsinkin heinänteon aikaan oli vankeja töissä usealla tilalla. Konttilaiset muistavat, että heillä oli muutaman kuukauden ajan töissä Aleksanteri-niminen vanki. Vangit saivat olla aivan vapaasti ja käydä vaikka kylässä. Heitä ei pelätty. Vangit nukkuivat tuvassa ja söivät yhdessä toisten kanssa. Jotkut osasivat suomea ja toiset opettelivat. He tekivät myös pieniä muistoesineitä ja myivät niitä ruokatavaraa vastaan.

 

Lampaanlihan ulkomaankauppaa      

 

Kontinmäessä toimi 1900-luvun alussa lampaiden teurastamo. Lampaita ostettiin teuraaksi Kivijärveltä ja Kyyjärveltä saakka. Talonväen mukaan joskus tuli teuraaksi useita satoja lampaita kerralla. Ne tainnutettiin isoilla nuijilla. Teurastuksen jälkeen lihat suolattiin suurissa 500 litran puutiinuissa. Suolauksen jälkeen lihat paistettiin talon uunissa. Paistamisessa käytettiin isoja, korkeareunaisia uunipeltejä. Valmiit lampaanlihatuotteet vietiin hevosella Jyväskylän asemalle ja lähettiin Pietariin myyntiin.

 

Oikarin tila työllisti 1950- luvulta 1970- luvulle kesäisin useita kymmeniä henkilöitä. Talossa oli tarjolla monenlaista askaretta: maataloustyötä, metsänhoitoa sekä taimien koulimista taimitarhalla. Oikari oli iso karja- ja metsätila. Vuonna 1962 tilan navetta paloi ja karjanpito lopetettiin siihen. Nykyään tilan rakennukset omistaa Keski-Suomen Ajokoirayhdistys ja metsät metsäyhtiö.

 

 

 

Pienviljelijäyhdistyksen historiaa

 

Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistys on ollut kylän merkittävä toimija vuosikymmenten ajan. Kylällä ja yhdistyksellä on yhteinen historia, ja siksi lienee paikallaan esitellä yhdistyksen historiikki myös tässä. Jukka Haaparanta on kirjoittanut ja kerännyt yhdessä Mikko Niemisen kanssa Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen historiikki-aineiston vuodesta 1939 alkaen. (Historiikin referointi ja väliotsikot E. Santaniemi.) Sota-ajan jälkeiset 35 vuotta ovat olleet yhdistyksen toiminnassa dokumentaarinen musta aukko. Jukka Haaparannan ilmoituksen mukaan dokumentteja on nyt löydetty ja historiikki tulee saamaan jatkoa lähiaikoina.                                                                                                     

 

Historiikki kertoo: Tammikuun 31:ntenä päivänä vuonna 1939 hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistys. Hyväksymisen jälkeen kaikki nimet ja leimat olivat järjestyksessä ja toiminta voitiin aloittaa suurin odotuksin, mutta se katkesi saman vuoden syksynä yli viideksi vuodeksi  – alkoivat sotavuodet. Vaikka yhdistyksen toimintaa ei ollut, olivat koneet ja laitteet käytössä sotavuosina. Käytöstä vastasivat pääasiassa naiset. Voinemme kunnioituksella todeta, että Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen toiminnan aloittivat kylän naiset.

 

Hankalan tanssilava

 

Hyvin tärkeänä osana pienviljelijäyhdistyksen ja kylän toimintaan vaikutti Hankalan tanssilavan rakentaminen. Sen toiminta, joka alkoi 1930-luvun lopulla, jatkui 1970-luvun alkuun. Lavan ja siihen kuuluvan maan omisti Kummunkylän Työväenyhdistys. Tansseja pidettiin myös sota-aikana niin sanottuina salatansseina, koska tanssien ja huvitilaisuuksien pito oli kielletty. Virallisesti lava avattiin keväällä 1945, jolloin ostettiin myös lisämaata.

 

Lavasta muodostui heti suosittu tanssi- ja kokoontumispaikka. Musiikista vastasi alkuvaiheessa usein Lapin Sulo oman trioyhtyeensä kanssa. Sulon yhtye oli yhden miehen kokonaisuus: hanuri, laulu ja selässä rumpukomppi. Hankalan lavan suosio oli niin voimakas, että 1950-luvun alussa rakennettu Kuikan tassilava joutui vuorottelemaan tanssien pitämisestä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopaikkakuntalaisille kuten Tikkakosken Innolle ja Jyväskylän Lohelle. Myös Jokihaaran Väre järjesti monet tapahtumat Hankalassa.

 

Suosituimpia Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen tansseista olivat Sylvin tanssit ja kesäkauden päätti Osuuskaupan tapahtuma. Musiikista vastasivat eri orkesterit sekä levymusiikki. Kylän oma poika Taisto ”Tatu” Lähteelä aloitti vuonna 1951, 15-vuotiaana, esiintymisensä yksin Hankalan lavalla, jolla aiemmin hän oli soittanut isänsä kanssa. Viimeiset tanssit lavalla pidettiin 1965, sillä Uuraisten Kasinon rakentaminen hiljensi Hankalan lavan ja se purettiin 1972 lentopalloporukan toimesta.

 

Sota-ajan jälkeiset vuodet PVY:n toiminnassa

 

Sota-ajan jälkeiset 35 vuotta ovat olleet yhdistyksen toiminnassa tähän saakka dokumentaarisesti musta-aukko. Toimintaa kyllä oli; lähinnä koneiden käyttöä sekä osallistumista Maatalousseuran kokouksiin ja maatalousnäyttelyihin. Ompeluseurat toimivat varainhankkijoina. Maatalouskoneista tärkein oli ehkä maamoottorilla toimiva puimakone, joka kuljetettiin puintipaikoille. Sillä oli myös pysyvämpiä paikkoja kuten Ellula, Kurala ja Taavetinmäki. Tänä aikana vaikuttivat yhdistyksessä pisimpään puheenjohtaja Väinö Lähteelä, sihteeri Anni Salminen ja ahkera jäsentenkerääjä Sylvi Lähteelä.

 

Vuonna 1972 tuli puheenjohtajaksi Esa Höytiä. Hän toimi aina vuoteen 1985 asti. Tältä ajalta on olemassa tarkat muistiinpanot ja kokouspöytäkirjat mustassa vahakantisessa vihossa. Toiminta oli samankaltaista kuin aiemminkin, koneita ostettiin lisää ja hankinnoissa huomioitiin myös omakotiasukkaiden tarpeet.

 

Kahdeksankymmentäluvun puolenvälin jälkeen aina tähän päivään saakka toiminta on lisääntynyt ja laajentunut tuntuvasti: on hiihdetty, pidetty kävelytestejä, sienikurssi, lintupönttötalkoot, tanssiperinnekokeilu Vehniän Työväentalolla vuonna 1988 ja matkoja eri tilaisuuksiin. Kuusikymppinen yhdistys on muuttumassa – vai onko? Historiikin mukaan sen päättävät kyläläiset. ”Elämme ajan mukana, mutta Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistys säilyttää paikkansa, joka sillä perinteisesti maaseudun kulttuurissa on. ”

 

 

3. Jokihaaran kyläyhdistyksen saavutuksia

 

Uuraisten Jokihaaran pienviljelijäyhdistys toimii samalla Jokihaaran kyläyhdistyksenä. Pienviljelijöitä, kuten muutakaan maataloutta, ei kylällä enää juuri ole, mutta vanha yhdistyksen nimi on haluttu säilyttää. Yhdistys on toiminut 1970-luvun lopulta saakka.

 

Paunetti-kylänkehittämishanke on hyvä esimerkki EU-hankerahoituksen onnistumisesta. Jokihaaran kyläyhdistyksessä haluttiin tuoda kylää maailmankartalle avaamalla nettiyhteydet maailmaan ja opettamalla ATK-taitoja. Tämän hankkeen onnistuminen toi kyläyhdistykselle varoja niin, että kylän kehittämistoimia pystyttiin jatkamaan.

 

Paunetin Talas on jatkoa Paunetin kehittämishankkeelle. Talas on iso sijoitus, ja sen ympärille tulee kehittymään monenlaista kylätoimintaa, mikäli talkoohenkeä riittää. Paunetin nettisivuilta voi jo nyt löytää uusia visioita kylän toiminnasta, kuten ideat pilapiirrosten festivaalista. Pilapiirtäjä Raimo R:n näyttely on suunnitteilla Talaksen yläkertaan kesäksi 2006.

 

 

 

 

 

Toistuvat tapahtumat Jokihaarassa

 

 

 

Paunetin kyläaitta, ”työmies” Mikko Nieminen Talaksen ovella ja Paunetin Talas                                       

                           

4. Kyläkyselyn 2005 tulokset

 

Kyläkyselylomake jaettiin 186 talouteen huhtikuussa 2005. Lomakkeita palautui 47 kappaletta eli 25 % jaetuista lomakkeista. Kyselylomake pyrittiin laatimaan sellaiseen muotoon, että siihen olisi mahdollisimman helppo ja nopea vastata.

 

Kysymykset rajattiin koskemaan kylän elinkeinoja, palveluita ja virkistys- eli vapaa-ajantoimintaa. Kylän menestystekijöiden ja heikkouksien kysymykset pohjautuivat SWOT – analyysiin. Jokihaaran kylällä käytettiin samaa lomaketta kuin kaikilla muillakin kyselyyn osallistuneilla Uuraisten kylillä. Tämä mahdollisti vastausten vertailun kyläkuntien kesken.

 

Kyselylomakkeen kohdassa ”Mikä jäi kysymättä?” vastaajilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja lisätä puuttuvat kysymykset. Jokihaaralaisten mielestä lomakkeessa olisi pitänyt olla vielä seuraavat kysymykset: Miten kunta osallistuu kylän kehittämiseen? Tarvitsetko kotiisi edullisia ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä tasa-arvoiseen hintaan? Lisäksi kohdassa otettiin kantaa kyselylomakkeen sisältöön. Yhden kyselyyn vastanneen henkilön mielestä kysymykset olisi pitänyt tehdä kyläkohtaisesti. Toisen henkilön mielestä lomakkeesta puuttuivat kaikki olennaiset kysymykset. Yksi henkilö otti kantaa lomakkeen ikäjakaumaan toteamalla, että 30-vuotiaan tarpeet ovat erilaiset kuin 50-vuotiaan. Yksi vastaajista kommentoi, että kysely oli riittävä. Kyselylomake on nähtävänä liitteessä 1.

 

4.1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma

 

Jokihaaran kyläkyselyyn vastanneista oli eniten 51–65 vuotiaita (34 % ). Tästä ryhmästä hiukan suurempi osa oli miehiä (19,1 %) kuin naisia (14,9 %). Toinen lähes yhtä aktiivinen ryhmä oli 31–50-vuotiaiden ikäryhmä (29,8 %), jossa naisia oli enemmistö (19,1 %). [IP ja HP1] 

 

4.2. Kylän menestystekijät

 

Kyselyyn vastanneiden mielestä Jokihaaran kylän menestystekijöitä ovat:

 

 

Jokihaaran menestystekijän mainittiin olevan myös sen, että se on hyvä ”nukkumalähiö”.

 

4.3. Kylän heikkoudet ja kehittymisen uhkat

 

Kyselyyn vastanneiden mukaan Jokihaaran kylän heikkouksia ja kehittymisen uhkia ovat:

 

 

Jokihaaran kylän kehittymisen uhkiksi lueteltiin myös edullisen internet-laajakaistayhteyden puuttuminen, katuvalojen puuttuminen, päivähoidon heikkenemisen uhka, kunnallisen päätöksenteon hitaus, nopeiden liikenneyhteyksien (80 km/h nopeusrajoituksiset tiet) puuttuminen Jyväskylän suuntaan, valtatielle 4 oikaisevan tien puute.

 

 

 

 

 

4.4. Kylätoimintaan osallistuminen

 

 

 

        

Talas-hankkeen puut kaadettiin talkoilla. Makkara maistuu urakan tauolla.

 

 

 

Kyläkyselyyn vastanneet Jokihaaralaiset halusivat osallistua:

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellä mainittujen lisäksi jokihaaralaiset halusivat osallistua naisten jumppaan, lauluiltoihin, kuutamohiihtoon, ryhmäkävelyyn ja ryhmäpyöräilyyn sekä lasten tapahtumiin. Yksi kyselyyn vastannut halusi tuoda esille, etteivät ”numerot rinnassa” -kilpailut ole mukavia. Vastaajista kolme henkilöä (6,4 %) ilmoitti, ettei halua osallistua kylätoimintaan lainkaan.

 

 

 

 

     

4.5. Tonttien, asuntojen ja kiinteistöjen myynti

 

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin, onko vastaajilta halukkuutta myydä tontteja, kiinteistöjä tai asuntoja. Lomakkeen tähän kohtaan oli lisätty yhteystiedot Keski-Suomen maaseutuinfoon, josta voi saada lisätietoa kiinteistöjen myynnistä.

Kolmella kyselyyn vastanneella jokihaaralaisella (6,4 %) oli kiinnostusta myydä tontti-, asunto- tai kiinteistöomaisuutta. Loput vastasivat kielteisesti tai jättivät vastaamatta.

 

 

        

 

Paratiisista, vanhan Saarijärventien varrella, tulee Jokihaaran uusin asuinalue.

 

 

 

4.6. Kylällä olevien palvelujen käyttö

 

Kyselylomake jaettiin samanlaisena kaikille Uuraisten neljälle kylälle. Lomakkeissa oli samanlainen palveluiden käyttöä mittaava osio. Osion palveluluettelossa esiintyi myös sellaisia palveluita, joita ei ole jokaisella kylällä, kuten esimerkiksi urheiluhalli, kauppa tai kirjasto. Painotus oli oman kylän palveluiden käytössä. Vastaajat olivat ymmärtäneet tämän melko hyvin, mutta sellaisiakin vastauksia tuli, joissa oma kylä -käsite ulottuu naapurikylän urheiluhallille asti. Käyttöastetta mitattiin seuraavilla määreillä: usein, silloin tällöin, ei ollenkaan.

 

Usein

 

 

 

 

 

 

Silloin tällöin

 

 

Ei ollenkaan

 

Ei käytetä ollenkaan -osioon nousivat ne palvelut, joita kylällä ei ole tai ei tiedetä olevan. Näitä luettelossa mainittuja palveluja olivat pitopalvelu, isännöintipalvelu, lomamökkiyritykset ja liikuntahalli.

 

4.7. Kyläläisten toiveet uusista palveluista ja yrityksistä

 

Kyselyn ajankohtana, huhtikuussa 2005, oli kolmella (6,4 %) kyselyyn vastanneella jokihaaralaisella kiinnostusta tarjota kodinhoito- tai lastenhoitopalveluja, kahdella (4,3 %) rakennusalan palveluja ja kahdella (4,3 %) ravitsemusalan palveluja. Tili- kirjanpito- ja yrityspalveluiden tarjoaminen kiinnosti yhtä jokihaaralaista. Samoin tietotekniikka-alan palveluja halusi tarjota yksi henkilö. Lisäksi yksi henkilö halusi tarjota vanhusten hoitoa.

 

Olemassa olevien palveluiden lisäksi jokihaaralaiset ja ilmoittivat kaipaavansa omalle kylälle seuraavia palveluja ja yrityksiä.

 

Palvelut

·        Suoramyyntipiste

·        Vihannesten ja juuresten myyntiä Paunettiin

·        Pururata, ulkoilupolku

·        Lisää lastenhoitomahdollisuuksia

·        Lisää lasten harrastusmahdollisuuksia

·        Ympärivuotinen elintarvikekioski

·        Kunnan auraama kansanhiihtolatu

·        Hiihtolatu Kummun kylälle

·        Parempi julkinen liikenne

·        Kevyen liikenteen väylä

·        Katuvalot

 

Yritykset

·        Parturi

·        Kauppa

·        Tilitoimisto

·        Pankki

 

4.8. Kiinnostuneisuus yritystoimintaa ja yrityksessä työskentelyä kohtaan

 

Rakennusalan yrityksen perustaminen kiinnosti kahta jokihaaralaista. Kuljetusalan yrityksen perustamisesta oli kiinnostunut yksi henkilö, kuin myös ravitsemusalan yrityksen perustamisesta yksi henkilö.

 

Muutamat kyselyyn vastanneet jokihaaralaiset halusivat työskennellä seuraavanlaisissa yrityksissä: hoivapalvelu-alan yritys (kaksi henkilöä), kuljetusalan yritys (kaksi henkilöä). Puu- ja metalliala (kaksi henkilöä). Tietotekniikka-alan yrityksessä toimiminen kiinnosti kahta. Lisäksi yksi henkilö ilmoitti olevansa kiinnostunut työskentelystä ”osuuskunta monialassa”.

 

4.9. Moottorikelkkailu ja kelkkauran tarpeellisuus

 

Kyselyssä oli myös kysymys aiheesta, joka on herättänyt maakunnassa voimakkaita kannanottoja puoleen ja toiseen. Kyläläisiltä kysyttiin mielipidettä moottorikelkkauran tarpeellisuudesta Jokihaarassa.

 

Kyselyyn vastanneista jokihaaralaisista 10,6 % harrasti moottorikelkkailua ja 76,6 % ei harrastunut. Kysymykseen, pitäisikö kylällänne olla moottorikelkkaura, vastasi kyllä 36,2 % vastanneista. Kylälle ei halunnut moottorikelkkauraa 44,7 % vastanneista.

 

4.10. Omien tuotteiden myynti

 

Kyselyyn vastanneet jokihaaralaiset ilmoittivat olevansa kiinnostuneita seuraavien tuotteiden myynnistä suoraan kotoa tai suoramyyntipisteestä:

 

 

Lisäksi oli halukkuutta myydä matkailuautoja ja kuljetuspalveluja.

 

4.11. Tiedotus Jokihaaran kylän tapahtumista

 

Kyselyyn vastanneet kertoivat saavansa tietoa kylän tapahtumista seuraavien kanavien kautta:

 

·        kotiin jaetuista tiedotteista (72,3 %)

·        toisilta kyläläisiltä (40,4 %)

·        lehdistä (36,2 %)

·        kylän ja kunnan internetsivuilta (29,8 %)

 

 

 

4.12. Kylän viihtyvyyden lisäämiskeinot

 

Kyläläisten ideat Jokihaaran kylän viihtyvyyden lisäämiseksi olivat seuraavanlaisia:

 

 

 

Jokihaaralaiset toivoivat virkamiehiltä positiivista suhtautumista ja kannustusta kylän hankkeisiin. Yksi henkilö kiinnittäisi huomiota kaikkien kyläläisten mielipiteiden arvostamiseen. Yhden kyselyyn vastanneen mielestä perheiden pitäisi saada valita, meneekö lapsi kouluun kirkonkylälle vai Höytiälle. Yhden henkilön mielestä rakentamiseen pitää panostaa. Yhdelle henkilölle oli tärkeää, että avohakkuut kiellettäisiin ja sen sijaan suosittaisi perinteistä metsänhoitoa. Yksi kyselyyn osallistunut pohti enteellisesti, pitäisikö kylä liittää Jyväskylän maalaiskuntaan.

 

5.  Kyläillan tulokset

 

Kyläkyselyn tulokset käytiin läpi 8.6.2005 Jokihaaran Paunetissa pidetyssä kyläillassa. Paikalla oli noin 70 henkilöä. Koska samalla kertaa pidettiin tiedotustilaisuus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä, ei mahdollisuutta kyselyä tarkentaviin ryhmätöihin ja keskusteluun ollut.

 

Kyläsuunnitelmaan kirjattavista Jokihaaran kylän kehittämistoimenpiteistä on päätetty keskustella Jokihaaran kyläyhdistyksen vuosikokouksessa marraskuussa 2005. Keskustelun tulokset tullaan kokouksen jälkeen kirjaamaan tähän suunnitelmaan. Joten siitä alkaa suunnitelman päivitys.

 

 

TIIVISTELMÄ

 

Sijaintinsa ansiosta Jokihaaran kylä menestyy ja sen väkiluku kasvaa. Rakentaminen on vilkasta, tonttitarjontaan ja kylän ajan tasalla olevaan markkinointiin on satsattu. Kyläläiset kokevat asuvansa turvallisesti luonnon ja hyvien maisemien keskellä ympäristössä, joka sijaitsee sopivalla etäisyydellä isommista taajamista.

 

Kehittymisen uhkaksi koetaan kunnostusta vaativat tiet ja puuttuvat palvelut. Kylällä ei ole omaa koulua eikä kauppaa. Rakentaminen ja lapsiperheet tuovat paineita päivähoidon järjestämiseen. Kyläkeskukseksi kehittyvältä Paunetilta ja Paunetin Talaksesta odotetaan puuttuvien palvelujen paikkausta. Paunetin kesäkioski on ollut aktiivisessa käytössä ja tapahtumat ovat koonneet paljon väkeä.

 

Kylän kehittämiseksi jokihaaralaiset pitävät tärkeänä tieverkon kunnon parantamista, katukuvan siistimistä, ympärivuotisen elintarvikekioskin saamista kylälle, lasten päivähoitomahdollisuuksien parantamista sekä lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä. Lisäksi haluttiin, että maaseudun lisäarvo, oma rauha, näkyisi isojen omakotitonttien kaavoituksena.                                                                                                              

 

Kyläkyselyn perusteella jokihaaralaisilla on suurta aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteiseen tekemiseen. Jokihaaralaiset saavat tietoa kylän tapahtumista kotiin jaetuista tiedotteista sekä kuulevat toisilta kyläläisiltä, mitä kylällä tapahtuu. He haluavat osallistua retkiin, liikunta- ja kulttuuritapahtumiin, talkoisiin ja kyläyhdistyksen toimintaan. He toivovat kylälle uusia palvelumuotoja ja yrityksiä. Muutamat heistä ovat kiinnostuneita myymään omia tuotteita ja perustamaan yrityksiä. Sen sijaan moottorikelkkaura ei kiinnosta heitä.

                                                                                                

Toimeentulo, palvelut ja virkistysmahdollisuudet ovat asioita, joiden ympärille kylät ovat muodostuneet. Näistä perusasioista on kyse myös tässä kyläsuunnitelmassa.

 

”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen vastuumme” -maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosina 2005–2008 ja Uuraisten kuntastrategia vuonna 2004 sisältävät samat lähtökohdat. Maaseudun toimintarakenteita vahvistetaan talous- ja elinkeinoelämän sekä perus- ja vapaa-ajan palvelujen kunnossapitämisellä ja kehittämisellä.

 

Päällimmäiseksi kehittämisen kohteiksi Jokihaarassa nousi asioita, jotka vaativat kunnan ja valtion rahoitusta. Kunta – myös suurkunta – onkin kylän tärkein yhteistyökumppani.

 

Maaseudun jaottelussa Jokihaaran alue on kaupungin läheistä maaseutua, joka kasvaa Jyväskylän imussa. Kaikki neljä kylää, joille kysely tehtiin, kehittyvät melko nopeasti. On tärkeää, että kehityksen keskellä kyläyhdistyksen päätökset ja toimenpiteet tiedotetaan sopivaa kanavaa käyttäen kaikille kyläläisille. Lisäksi on tärkeää, että kyläläisten mielipiteitä kuullaan.

 

Kyläkyselyyn vastanneet ovat ilmaisseet oman tahtonsa kylän kehittämisestä. Kyläsuunnitelma, johon kyselyn vastaukset on koottu, toimii kylän kehittämisen työkaluna siten, että suunnitelmaa pidetään elävänä. Suunnitelma elää; se ei ole valmis, vaan sitä luetaan, puutteita arvioidaan ja tietoja päivitetään. Tehdyt toimenpiteet siirretään kyläyhdistyksen ansiolistalle ja ajan tuomat uudet haasteet lisätään tehtäviin toimenpiteisiin.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähdeluettelo:

         

 

              Haastattelu Jokihaaran kylästä: Mikko Nieminen, Maija Nieminen,

              Risto Vakkilainen 13.10.2005.

 

              Haastattelu Jokihaaran kylän historiasta. Bertta ja Reino Henttonen,

              27.10.2005, Jokihaara.

 

Haaparanta, J.: Uuraisten Jokihaaran Pienviljelijäyhdistyksen historiikki.

 

              Elinkeino-ohjelma. Uuraisten kunta 2005.

 

Kuntastrategia. Uuraisten kunta 2005.

 

Uuraisten kunnan visio 2007.

 

Sinisalo, H. 1993: Uurainen – Kuukan kappelista nykypäivään 1868 – 1993. Gummerus, Jyväskylä.

 

              Uuraisten kunta, kylät tänään ja huomenna. Uuraisten kyläprojekti

              1994.

 

Keränen, P. 2001: Uuraisten kylien kehittäminen. Esiselvitysraportti.

 

              Kuisma, J., Peltonen, T. 2002: Kyläsuunnittelunopas. PS –                      

Kustannus, Porvoo. 

 

              Ruotsalainen, M.1997: Kylän tilaisuus. Kylän kehittäjän virikekirja.   

Jyväskylä.

 

Leppänen, E. (toim.): Kyläsuunnitelma - tehdään tulevaisuutta. Suomen kylätoiminta ry:n julkaisu 1/2002.

 

Elinvoimainen maaseutu-yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2005–2008. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 10/2004.

 

Laasanen, P.: Pylkönmäen kyläsuunnitelmat. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti 4 / 2004.

 

              www.höytiä.fi

             

              www.uuraistenkunta.fi

 

              www.maaseutupolitiikka.fi/maaseutupolitiikan 

              yhteistyöryhmä

 

              www.keskisuomenmaaseutu.info                              

 

Liitteet:

         

          Liite 1. Kyläkyselylomake

         Liite 2. Excel-taulukko kyselyn tuloksista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 [IP ja HP1]Ks. Kyynämöisten ja Kangashäkin suunnitelmia, sama kohta.