Nauttiasen hanuritJokihaaran verkkopalvelu
PAUNETTI
Parempaan Asumiseen Uuraisilla 
Noheva Elo -  Tieto Talkoiden Imussa

Kotikyläni JOKIHAARA  
kirjoittanut Juha Pehkonen 1966

Tämä pikkuruinen Jokihaaran kylä, jossa minäkin asun, sijaitsee Uuraisten kunnan eteläosassa. Kylän halki kiemurtelee kohtalainen öljysoratie. Paikan väestö koostuu enimmäkseen maanviljelijöistä, mutta mukaan mahtuu opettajia, autonasentajia, kauppiaita ja autoilijoita.
Jokihaaran maasto on epätasaista. Keski – Suomen korkeimpiin mäkiin kuuluva Lahomäki (248 metriä meren pinnan yläpuolella) sijaitsee meidän rakkaassa kotikylässä. Seudun vesistö koostuu monista pikku järvistä, joita sitten onkin vähän joka paikassa.
Kylän metsä on sekametsää, jossa vilahtelevat koivu, mänty ja kuusi etupäässä. Joku suuremmalta paikkakunnalta kyläämme saapuva toteaa aluksi seudun korveksi, mutta jos hänet vie joku kesäilta järven rannalle iltaruskon yhdistäessä metsän rajan taivaaseen toteaa hän varmaan maaseudun olevan raikkaamman ja kauniimman kuin pölyisen ja likaisen kaupungin.
Talvella on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa hiihtoa ja mäenlaskua.
Kylässämme sijaitsevat posti, auto – ja konekorjaamo, kolme kauppaa, tanssilava ja baari.

 

 


Olisihan täällä paljonkin matkailijalle nähtävää, mutta vahinko vain matkailija harvoin erehtyy tänne. 
Maanviljelijöiden vitsauksena ovat peltojen kivisyys. Niinpä näkeekin peltojen varsilla paljon kiviraunioita. Jokihaaran historiasta ei ole paljon mainittavaa, mutta ainakin osa kylän metsistä on joskus palanut metsäpalossa.
Tämä on voitu todeta kaivettaessa kaivoja, koska läheltä kalliota on löydetty maakerrosten välistä tuhkaa. Lahomäen rinteellä on miehen mittaisia ja levyisiä painaumia. Erään teorian mukaan ne olisivat 1809 sodan (Suomen sota) hautoja. Voihan olla, että sotajoukot olisivat kiivenneet Lahomäen huipulle ja leiriytyneet sinne joksikin aikaa ja että heillä olisi ollut mukanaan haavoittuneita jotka ovat sitten kuolleet ja hautaus on pitänyt suorittaa Lahomäen rinteelle.
Mene ja tiedä miten asian laita todellisuudessa on.
Olen keskustellut vanhojen ihmisten kanssa ja he ovat sanoneet niiden olevan nauriskuoppia, mutta en usko, että nauriskuoppia kaivettaisiin pitkin metsää ja etäälle asutuksesta. Ehkäpä joku historiantutkija pystyisi asian selvittämään




Koska Suomen armeijan sotakassa tuolloin hukkui jossain Keski–Suomessa , voi se hyvinkin olla jossain Lahomäen lähettyvillä. Minkäänlaista teollisuutta ei Jokihaarassa tunneta, minkä johdosta muuttaa suurin osa väestöstä kaupunkiin työtä etsimään ja tämä on hyvin valitettavaa. Tämän lyhyen katsauksen jälkeen voin todeta Jokihaaran kylän olevan tyypillisen maalaiskylän.

Juha Pehkonen

Edellä olleen kotikylänsä kuvauksen kirjoitti Juha Pehkonen ollessaan 13-vuotias vuonna 1966. Kirjoituksellaan hän voitti Uuraisten koulujen henkisten kisojen kirjoituskilpailun.

Nykyään Juha Pehkonen ( 49) toimii CNC-työstökoneiden korjaus- ja huoltotehtävissä Jyväskylässä.

JK. Se sotakassa on edelleen löytymättä !