Kysymys: Mitä Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin
yritys Nokia myy?
Ensimmäinen mieleen
tuleva vastaus on, että kännyköitä ja tietoliikennejärjestelmiä.
Vastaus on hieman yksioikoinen, sillä kännykät ovat vain välineitä
itse perusajatuksen toteuttamiseen. Varsinainen myyntiartikkeli on
huomattavasti mullistavampi: Nokia myy ihmisille paikasta
riippumattomuutta.
Ensimmäistä kertaa koko teknisen kehityksen historiassa ihminen
kykenee pitämään yhteyttä mihin päin tahansa ja olemaan
tavoitettavissa ilman sidonnaisuutta puhelinlankoihin tai muihin
fyysisen tilan asettamiin rajoituksiin. On kansallinen ylpeydenaihe,
että Suomi on paikasta riippumattomuuden sallivan teknologian johtava
kehittäjä maailmassa.
Tästä syystä on melkoinen paradoksi, että suomalaisessa työelämässä
paikasta riippumattomuus ei näytä lisääntyneen, vaan päinvastoin
vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Teknisesti kehityksestä
huolimatta työtä ei ole onnistuttu siirtämään ihmisten
asuinsijoille, vaan työ ja osaaminen keskittyvät kiihtyvällä
vauhdilla muutamiin kasvukeskuksiin. Tästä on seurauksena paraikaa käynnissä
oleva massiivinen muuttoliike, jonka vaikutukset ulottuvat
tavattoman laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan. VTT.n
erikoistutkija Pekka Lahti esitti parisen vuotta sitten karkean
arvion, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle tai suureen kasvukeskukseen
muuttava yksittäinen henkilö aiheuttaa noin 700 000 markan
yhteiskunnalliset kertakustannukset pelkästään
infrastruktuuri-investointien osalta. Tämä tarkoittaa
sairaaloiden, koulujen, Liikenneväylien, päivä‑ ja
vanhainkotien, asuntokannan ja muun infrastruktuurin rajua laajentamis-
ja uudisrakentamistarvetta. Siten esimerkiksi jo sadantuhannen ihmisen
muutosta kasvukeskittymiin koituu yhteiskunnalle osapuilleen 7o
miljardin markan kustannukset. Muuttoliikkeen hinta yhteiskunnalle on
viime vuosikymmenen alussa koetun pankkikriisin suuruusluokkaa.
Kasvukeskusten ongelmat
Ensi näkemältä tuntuisi, että muuttoliikkeen kärsijöinä
olisivat ainoastaan ne kunnat, joita kutsutaan muuttotappiokunniksi,
ja muuttovoittoa saavat kasvukeskittymät olisivat nimensä mukaisesti
voittajia pudotuspeliksi miellettävässä kilpailussa asukkaista.
Asukkaiden kannalta tarkasteltuna tilanne ei ole näin yksioikoinen.
Muuttoliike on haitallinen myös muuttovoittoalueille itselleen. Kun väestönkeskittymisen
seurauksia tutkailee pääkaupunkiseudun asukkaan näkökulmasta,
ensimmäisenä mieleen tulevat joka-aamuiset ja -iltaiset, lähes
absurdeilta tuntuvat ja hermoja koettelevat liikenneruuhkat.
Toinen muuttoliikkeen aiheuttamista ongelmista on asuntojen hintojen
karkaaminen tavallisten asunnonostajien ulottuvilta ja vuokratason
huima nousu. Näiden seurauksena inflaatiokäyrä kohoaa ja
palkkavaatimukset kasvavat. Kova tungos ahtaalle alueelle näkyy siinä,
että kaupunkikuvan väljyys on häviämässä. Vähätkin
kaupunkikuvaan vä1jyyttä tuovat alueet rakennetaan täyteen
Helsingin keskustan Simonkenttää myöten. Suuret yritykset
havittelevat kaupungin harvoja hengähdyspaikkoja ja kulttuurisesti
arvokkaita miljöitä, kuten Lapinlahden sairaalan aluetta ja VR:n
makasiineja, rakentaakseen niiden tilalle uusia työpaikkakeskittymiä.
lhmisten siirtyminen juuriltaan saa aikaan sosiaalisten ongelmien
pahenemista, mikä osaltaan altistaa nuoria huumeiden käytölle.
Lapsiperheiden huoli siitä, että nuoret joutuvat huumeiden kanssa
tekemisiin, on todellinen. Huumeiden käyttöön liittyvät moninainen
rikollisuus on viime vuosina kasvanut nimenomaan suurissa
kaupungeissa, mikä merkitsee asukkaiden turvallisuusriskin lisääntymistä.
Viime aikoina on ollut havaittavissa, että vetovoimaisuuden kääntöpuolena
alkaa ilmetä työvoiman muuttoa pois keskuksista. Keväällä 2ooo
Elintarviketieto Oy:n tekemässä tutkimuksessa keskimäärin 9
prosenttia suurten kaupunkien asukkaista ilmoitti olevansa valmis
harkitsemaan maaseudulle muuttamista, mikäli heidän kokemansa
taloudelliset eli työnsaantiin kohdistuvat ja sosiaaliset esteet
saataisiin poistettua.
|