PAUNETTI |
|
Juha
Hintikan vesivärimaalaus "Metsäpalo", jolla hän sijoittui
toiseksi Uuraisten kunnan kulttuurikilpai- |
|
Radiomies Juha Hintikka muistelee: Jokihaarassa
ovat useimmat uuraislaiset käyneet - silti kylästä tiedämme käyntimäärään
nähden vähän. Tämä pätee
erityisen hyvin meille kunnan toisella kulmalla Kelloperällä
syntyneille ja kasvaneille. Jokihaaran
läpi ajetaan tuhatta ja sataa matkalla Jyväskylään.
Vuotuinen Uuraisten laturetkikään ei ole ulottunut Jokihaaraan.
Joitakin yhtymäkohtia vuosien saatossa on toki ollut.
Joskus pikkupoikana, olisinko ollut vielä koulussakaan, kävin
isäni kanssa hevosella jauhattamassa jyviä Jokihaaran ja Höytiän
rajamailla Vahvassa Myllyssä. Muistiin
jäi, että mylly oli iso ja komea, mutta matka Kyynämöisjärven
taitse oli tuskallisen pitkä.
Kansakoulussa ollessani, yhdeksänvanhana, pääsin osallistumaan kunnan
kulttuurikilpailuun. Olin
tehnyt vesivärimaalauksen metsäpalosta.
Opettajani mielestä se oli niin hyvä, että se kannatti lähettää
kilpailuun. Menestystä tuli...
Voitinkin toisen palkinnon. Ykköspalkinnon
saaja oli maalannut hirviä metsään.
Oli kieltämättä selvästi parempi.
Mutta voittaja olikin sittemmin ammattimaisena taiteilijana ja
pilapiirtäjänä tunnetuksi tullut Jokihaaran oma poika Raimo Riihimäki! Muistaakseni mukana oli sen verran muitakin kilpailijoita, että en ole voinut Raimolle edes vitsailla hänen olleen toiseksi viimeinen ja minä toinen.
Hiihtoladuilla otin monta kertaa yhteen Keijo Johanssonin kanssa.
Aina hävisin. Pituus-
ja korkeushyppykilpailuissa Erkki Pitkänen oli aina parempi.
e-mail: hintkka.juha@kolumbus.fi
|
Parinkymmenen viime vuoden aikana Jokihaaraan on usein tuonut kesäteatteri.
Kerran olen käynyt juhannusta vastaanottamassa Rantalan talossa,
jonka pojat Matti ja Veikko Kokkila tulivat tutuiksi jo kouluaikana.
Veikon liiketoiminnasta tein radio- ja lehtijuttuja jo Lontoossa
asuessani.
Radio Keski-Suomen työt toivat tekemään juttua mm. Veikko Hokan
upeista veistoksista, joita ulkopaikka- Kelloperäkö kaukana kaupungista? Ai
niin, yksi asia vielä. Entisenä
kelloperäläisenä, nykyisenä palokkalaisena, pidän mielelläni
syntymäkyläni puolta. Oletteko, nykyiset ja tulevat jokihaaralaiset,
koskaan tulleet ajatelleiksi, että Jokihaarasta on matkaa kaupungin
rajalle peräti lähes 20 kilometriä?
Kelloperältä vain pari. Juha ja vaimo Brita-Helena 70-luvun alussa |