Luontoretkellä |
Uurainen City maanantaiaamuna klo 11
Vapaa-aikasihteeri Pirkko Honkanen suoritti matkan aluksi nimenhuudon
Bussi parkissa ja kansa lähdössä raikkaaseen syyssäähän
Arja ja Pirkko porhaltavat etunenässä
Liukkaita puunjuuria ja aikaslailla kivistä
Kirveen koskematonta metsää kilometritolkulla
Vanha puu oli luonut nahkansa
Kaatuneita ja maatuneita runkoja on reitin varrella tosipaljon
Pitkospuitakin pääsee kokeilemaan useamman kerran
Puiston noin 70:stä pahkasta löysimme muutaman
Kilpikaarna kertoo puun olevan tosi vanha
Uusi iso puu, tilavuutta neljä ja puoli kiintoa
Ihmettä kerrakseen
Iso puulla oli tilavuutta yli 8 kuutiota
Tämä ei näytä oikein luonnon tekeleeltä
Ihan selkeästi poikapahka
Tallaista metsää on vain suojelualueilla
Syksyn ruska näkyy yös suon sammaleessa
Nyt on vuorossa tyttöpahka
Omat eväät ja makkarat, kahvitauko reitin korkeimmalla kohdalla
Kuuma kahvi maistui kun takana oli muutama kilometri ulkoilua
Mäeltä soistuneen lammen rannalle laskeutuessa maisema muistutti Leivonmäen kansallispuiston näkymiä
Pitkospuita myöten on mukava liikkua vaikka takana on märkä kesä
Käkkäröitä siellä ja täällä
Syksyssä on omat hienot värinsä
Suolla pitkospuut oli uudistettu uuteen uraan
Kivelän Kimmo askeltaa Lapin kävijän kokemuksella
Monta kierrosta on puu elämänsä aikana tehnyt
Luonnonoikkuja, salamako olisi ollut asialla
Mikähän lie tämänkin pampulan perinmäinen tarkoitus
Puu, jonka kuoren alta saattaisi paljastua melkoista taidetta
Kuolleen koivun käävät loistivat kuin taskulamppu
Nuotiopaikalla oli tulet valmiina ja kansainvälinen meininki
Japanilainen Kazashito Nakamura tyttöystävänsä kanssa
Suota, sammalta ja känkkäröitä
Reitin loppu häämöttää
Vielä muutama tunnistamaton kääpä
|
Kuvat: Mikko Nieminen |