PAUNETTI
|
Jokihaaran Kävelyklubi tutustui Kuolioasaareen ennen Veeraa
Jukan Tokan erikoiskuljetus on saapunut Huutoniemeen
Roope, Maija ja Veera hinkuvat vesille
Tellervo askeltaa reippaasti, onhan tiedossa jotain ennen kokematonta
Pieni opastus ja turvaliivit jokaiselle Maija näyttää kuinka kanoottiin noustaan oikeaoppisesti melaa apuna käyttäen Kyynämöisjärvellä on tilaa useammallekkin kanootille Uuraisten kunnan omistama Huutoniemen tila jäi reittimme varrelle Veera ja Vuokko melovat tyylikkäästi eteenpäin Rantautuminen pienenpään Kuoliosaareen. Taustalla Kyynämöisten miesten 1975 kunnostama venevaja. "Eräsopas" Jukka ikuistaa Lenkkarit jalkaan ja polulle Ajan patina näkyy. 35 vuotta kunnostuksesta on liian pitkä aika. Kohta vajasta on muisto vain. Vene on kokenut kovia. Talaan katto ei enää anna suojaa sateelta. Talaan ja veneen historiaa Moottorivene on isolla järvellä paikallaan Kääpä vai sieni Kivinen hautamuistomerkki tukevien mäntyjen ympäröimänä Eläkkeellä oleva opettaja Tellervo Lehtoranta kertoi Kuoliosaariin liittyvää historiaa Retkeläiset silmäilevät totisina ympärillään olevia ikivanhoja hautapainaumia. Uurainen oli aikoinaan osa Rautalammen seurakuntaa. Vainajan hautaan saattaminen Rautalammille oli vähintään kahden viikon reissu. Tämän vuoksi vainajia haudattiin Kuolio- eli Martosaareen väliaikaisesti ja kuljetettiin sitten useampi kerralla lopullisille leposijoilleen Hautavajoama. Onko haudassa vainaja, sitä ei tiedä tai ainakaan ei ole kirjoihin ja kansiin laitettu
Kuoliosaaret ovat luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu Päätös saarten rauhoittamisesta on nähtävillä opastaulussa Ampiaispesä keskellä polkua laittoi vähän vipinää retkeläisiin Sitruunaperhonen oli tavannut matkansa pään Kuoliosaaria yhdistävällä kannaksella. "Eräsopas" Jukka rakensi perhosen uudelleen muotoonsa Näitä mäntyjä ei luonnonsuojelulakikaan suojannut. Veera kaatoi ainakin sata puuta saarissa Aika jättää hyvästit historialliselle paikalle Kunnon melojat eivät lähde sisävesillekään ilman turvaliivejä
Hietsaaren Caravan-alue heinäkuun puolivälissä 2010. Tällaista kuvaa ei enää saa. Veera-myrsky muutti paikan. Silhuetti on kovin autio tänään. Kesän viettoa parhaimmillaan. Lämmintä, hienoa hiekkaa ja uimaranta lähellä. Mutta tämä ilo päättyi noin kolme viikkoa kuvan oton jälkeen. Tellervolle kanoottiretki oli ensimmäinen muttei kokemuksesta päätellen suinkaan viimeinen.
Tuulikki nuotiovastaavana. Nokipannussa muutama litra erikoisen hyvää kahvia. Ilta oli lämmin, ilmassa hieman Venäjän metsäpalojen utua. Nokipannukahvi odottaa selkiintymista. Makkarat paistuivat nuotion loppulämmöllä mukavasti. |
Kuvat ja teksti työmies Nieminen |