PAUNETTI 
JOKIHAARAN VERKKOPALVELU

 

Jokihaaran Kävelyklubi tutustui Kuolioasaareen ennen Veeraa

Jukan Tokan erikoiskuljetus on saapunut Huutoniemeen

 

Roope, Maija ja Veera hinkuvat vesille

Tellervo askeltaa reippaasti, onhan tiedossa jotain ennen kokematonta

Pieni opastus ja turvaliivit jokaiselle

Maija näyttää kuinka kanoottiin noustaan oikeaoppisesti melaa apuna käyttäen

Kyynämöisjärvellä on tilaa useammallekkin kanootille

Uuraisten kunnan omistama Huutoniemen tila jäi reittimme varrelle

Veera ja Vuokko melovat tyylikkäästi eteenpäin

Rantautuminen pienenpään Kuoliosaareen. Taustalla Kyynämöisten miesten 1975 kunnostama venevaja.

"Eräsopas" Jukka ikuistaa

Lenkkarit jalkaan ja polulle

Ajan patina näkyy. 35 vuotta kunnostuksesta on liian pitkä aika. Kohta vajasta on muisto vain.

Vene on kokenut kovia. Talaan katto ei enää anna suojaa sateelta.

Talaan ja veneen historiaa

Moottorivene on isolla järvellä paikallaan

Kääpä vai sieni

Kivinen hautamuistomerkki tukevien mäntyjen ympäröimänä

Eläkkeellä oleva opettaja Tellervo Lehtoranta kertoi Kuoliosaariin liittyvää historiaa

Retkeläiset silmäilevät totisina ympärillään olevia ikivanhoja hautapainaumia.

Uurainen oli aikoinaan osa Rautalammen seurakuntaa. Vainajan hautaan saattaminen Rautalammille  oli vähintään kahden viikon reissu. Tämän vuoksi vainajia haudattiin Kuolio- eli Martosaareen väliaikaisesti ja kuljetettiin sitten useampi kerralla lopullisille leposijoilleen

Hautavajoama. Onko haudassa vainaja, sitä ei tiedä tai ainakaan ei ole kirjoihin ja kansiin laitettu

Kuoliosaaret ovat luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu

Päätös saarten rauhoittamisesta on nähtävillä opastaulussa

Ampiaispesä keskellä polkua laittoi vähän vipinää retkeläisiin

Sitruunaperhonen oli tavannut matkansa pään Kuoliosaaria yhdistävällä kannaksella. "Eräsopas" Jukka rakensi perhosen uudelleen muotoonsa

Näitä mäntyjä ei luonnonsuojelulakikaan suojannut. Veera kaatoi ainakin sata puuta saarissa

Aika jättää hyvästit historialliselle paikalle

Kunnon melojat eivät lähde sisävesillekään ilman turvaliivejä

 

Hietsaaren Caravan-alue heinäkuun puolivälissä 2010. Tällaista kuvaa ei enää saa. Veera-myrsky muutti paikan. Silhuetti on kovin autio tänään.

Kesän viettoa parhaimmillaan. Lämmintä, hienoa hiekkaa ja uimaranta lähellä. Mutta tämä ilo päättyi noin kolme viikkoa kuvan oton jälkeen.

Tellervolle kanoottiretki oli ensimmäinen muttei kokemuksesta päätellen suinkaan viimeinen.

 

Tuulikki nuotiovastaavana. Nokipannussa muutama litra erikoisen hyvää kahvia. Ilta oli lämmin, ilmassa hieman Venäjän metsäpalojen utua.

Nokipannukahvi odottaa selkiintymista. Makkarat paistuivat nuotion loppulämmöllä mukavasti.

Kuvat ja teksti työmies Nieminen