RANTAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN
Kunnanhallitus 30.11.1998 § 266
Uuraisten kunnan rantayleiskaavoitus on valmistunut niin, että se voidaan asettaa yleisesti nähtäville. Työryhmä pitää kokouksensa to 26.11-98, jolloin se viimeistelee esityksensä kunnanhallitukselle.
Kuntaliitto on tulkinnut esteellisyyssäännöksiä rantayleiskaavoituksen osalta siten, että rantayleiskaava voi yksityiskohtaisena kaavana luoda alueen maanomistajille sellaisen edun, että ko. alueella maata omistavaa luottamushenkilöä tai viranhaltijaa on pidettävä esteellisenä ottamaan osaa kaavan käsittelyyn sekä valtuustossa että kunnan muissa toimielimissä.
Kaavan hallinnollinen käsittely voidaan toteuttaa esteellisyyden välttämiseksi siten, että kaavaa valmistellaan ja käsitellään sopivin aluekokonaisuuksin eli pilkotaan osiin.
Pilkkominen on Uuraisten rantayleiskaavaa käsiteltäessä ainoa mahdollisuus, jotta toimielimet saadaan päätösvaltaisiksi.
Kuntalain 52 § 1 mom. mukaan valtuutettu on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain 10 § 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen rinnastettavaa henkilöä.
KuntaL 52 § 2 mom. mukaan viranhaltijan ja muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä ovat voimassa hallintomenettelylain 10 §:ssä säädetyt esteellisyysperusteet.
Hallintomenettelylain 10 §:n mukaan muu luottamushenkilö kuin valtuutettu ja viranhaltija ovat esteellisiä, jos
Esteellinen henkilö ei saa ottaa osaa asian mihinkään käsittelyvaiheeseen eli valmisteluun, päätöksentekoon tai täytäntöönpanoon (käsittelykielto). Tällainen henkilö ei myöskään saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä (läsnäolokielto). Mikäli esteellinen henkilö on ottanut osaa asian käsittelyyn tai ollut läsnä sitä käsiteltäessä, päätöstä rasittaa muotovirhe.
Kunkin päättäjän on ITSE selvitettävä ja harkittava esteellisyytensä tapauskohtaisesti. Jos omistaa ranta-alueita itse, puoliso tai lähisukulainen omistaa tai jos osakkaana rantoja omistavassa perikunnassa, on esteellinen.
Esityslistan liitteenä on kaavio, ketä tarkoitetaan lähisukulaisella.
Lähisukulainen ei ole serkku, mutta serkun vanhemmat eli setä, täti ja eno ovat lähisukulaisia.
Avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, myös kihlattu on lähisukulainen. Samoin lähisukulaisena pidetään myös ottolapsia/vanhempia sekä puolisukulaisia
Tämän §:n käsittelyyn kutsutaan myös varajäsenet kaikille muille kunnanhallituksen jäsenille paitsi Pirjo Käpylälle, joka ei ole esteellinen miltään osin käsittelemään rantayleiskaavaa
Rakennustarkastaja Pekka Minkkisen suorittaman asian esittelyn ajan voivat olla kaikki paikalla, mutta varsinainen käsittely pilkotaan sellaisiin osiin, että kokous on päätösvaltainen joka osa-aluetta käsiteltäessä.
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää alueittaisen käsittelyn jälkeen asettaa rantayleiskaavaehdotuksen yleisesti nähtäville.
Esittelijänä toimii Niinijärven sisältävän alueen osalta puheenjohtaja (Sirpa Rautio esteellinen tältä osin).
Asian käsittely:
Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen esitteli rantayleiskaavoituksen laatimisvaiheita ja perusteita sekä rantayleiskaavaluonnoksen
Rantayleiskaavan varsinainen käsittely jaettiin 3 vaiheeseen seuraavasti:
I alue: liitekartan mukaisesti lisättynä Haukilampi ja Pikkulampi
II alue: liitekartan mukaisesti lisättynä Lannevesi
III alue: Kyynämöinen, Isojoki, Kukkaroinen ja Iso ja Pieni-Ahveninen
I alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Reijo Rokkamäki ja Helena Kettunen. Esteellisiä olivat kunnanhallituksen varsinaisista jäsenistä Kauko Kivelä, Mikko Nieminen ja Pirjo Palonen
II alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Kauko Kivelä,Reijo Rokkamäki, Mikko Nieminen ja Pirjo Palonen Esteellisiä olivat kh:n varsinaisista jäsenistä Helena Kettunen
III alueen käsittelyyn osallistuivat Pirjo Käpylä, Mikko Nieminen, Helena Kettunen
sekä varajäsen Esko Ahola. Esteellisiä olivat varsinaisista jäsenistä Risto Piesala, Kauko Kivelä, Pirjo Palonen ja Reijo Rokkamäki
Esteelliset olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan ao.alueen osalta
Päätös: I alueen rantayleiskaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville. Esittelijänä toimi tämän alueen osalta pj. Risto Piesala.
II alueen rantayleiskaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville.
III aluetta käsiteltäessä puheenjohtajana toimi Pirjo Käpylä ja pöytäkirjantarkastajina Helena Kettunen ja Esko Ahola.
III alueen rantayleiskaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville.
__________
Kunnanhallitus 13.3.2000 § 64
Tarkistettu rantayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä rakennusasetuksen 29 §:n mukaisesti 29.1. - 1.3.1999 välisenä aikana.
Ehdotuksesta on jätetty 31 kpl huomautuksia. Lisäksi siitä on pyydetty naapurikuntien, Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen tiepiirin, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ja Uuraisten ympäristölautakunnan lausunnot.
Liitteet nro:t 1 - 2
Rantayleiskaavoitustyöryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 2.2.2000.
Liite nro 3
Liitteenä esitetään koko kunnan vesistökohtainen mitoitustaulukko.
Liite nro 4
Kaavaehdotusta on tarkistettu ja täydennetty huomautusten ja lausuntojen perusteella nähtävillä olon jälkeen jonkin verran. Tämän jälkeen pidettiin viranomaisneuvottelu 30.8.1999 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Neuvottelun jälkeen on tehty vielä lähinnä oikaisuluonteisia tarkistuksia kaava-asiakirjoihin sekä laadittu vesistökohtainen mitoitustaulukko.
Kaavaehdotus on asetettava uudelleen julkisesti nähtäville, siihen tehtyjen, kylläkin melko vähäisten muutosten vuoksi.
Vuoden 2000 alussa on tullut voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, minkä perusteella kaavaa ei enää alisteta alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, vaan se tulee voimaan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksellä. Kaava on jo aloitusvaiheessa ollut tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat. Mikäli kaavan hyväksymispäätöksestä valitetaan , voi kunnanhallitus valitusajan kuluttua todeta MRL:n 201 §:n perusteella, että kaava on voimassa alueilla, joihin mahdollisesti tehtyjen valitusten ei voida katsoa kohdistuvan.
Liitteenä jaetaan rantayleiskaavan käsittely esteellisyyssäännökset huomioon ottaen.
Liite nro 5
Ehdotus: Kunnanhallitus
Asian käsittely:
Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen esitteli rantayleiskaavaluonnokseen nähtävillä oloaikana tulleita huomautuksia.
Rantayleiskaavan varsinainen käsittely jaettiin 3 vaiheeseen liitteen 5 mukaisesti.
I alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Reijo Rokkamäki sekä Tauno Ahonen ja Leena Palonen.
II alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Reijo Rokkamäki, Jaana Hintikka, Tauno Ahonen, Teuvo Riihimäki ja Leena Palonen.
III alueen käsittelyyn osallistuivat Pirjo Käpylä (puheenjohtaja), Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Tauno Ahonen ja Esko Ahola.
Päätös: Alue I: Ehdotus hyväksyttiin. Alue II: Ehdotus hyväksyttiin. Alue III: Ehdotus hyväksyttiin.
Kohtien I ja II osalta pöytäkirjantarkistajina toimivat Reijo Rokkamäki ja Tauno Ahonen. Kohdan III osalta Mikko Nieminen ja Tauno Ahonen
___________
Rantayleiskaavatyöryhmä 5.6.2000 § 4
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä rakennusasetuksen 29 §:n mukaisesti 23.3-25.4.2000 välisenä aikana. Kaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, kaavamerkintöjen selitykset ja määräykset, joista poikkeaminen edellyttää poikkeuslupaa tai kaavamuutosta, sekä lisäksi kaavaselostuksen, joka sisältää luonto- ja maisemaselvityksen, rantatilaluettelon ja vesistökohtaisen mitoitustaulukon.
Ehdotuksesta on jätetty 11 kpl huomautuksia. Kaavaehdotusta on tarkistettu ja täydennetty huomautusten ja lausuntojen perusteella nähtävillä olon jälkeen jonkin verran. Viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 29.5.2000. Kuten jo aikaisemmin on todettu, vuoden 2000 alussa on tullut voimaan uusi maakäyttö- ja rakennuslaki sekä –asetus, minkä perusteella kaavaa ei enää alisteta alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, vaan se tulee voimaan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksellä.
Kaava on jo aloitusvaiheessa ollut tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat. Mikäli kaavan hyväksymispäätöksestä valitetaan, voi kunnanhallitus valitusajan kuluttua todeta MRL:n 201 §:n perusteella, että kaava on voimassa alueilla, joihin mahdollisesti tehtyjen valitusten ei voida katsoa kohdistuvan.
Esityslistan liitteenä on luettelo muistutuksista, jossa on esitetty myös mahdollisesti tehdyt tarkistustoimenpiteet ehdotukseen.
Rakennustarkastajan ehdotus:
Työryhmä tutustuu kaavaehdotukseen tehtyihin muutoksiin tarkemmin kokouksessa ja ehdottaa kunnanhallitukselle koko kaavan hyväksymistä oikeusvaikutteisena MRL:n 72 §:n mukaisesti niin, että rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella ilman poikkeuslupia tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Lisäksi hyväksytään viranomaisneuvottelussa hyväksytyt lisäykset kaavamerkintöihin niin, että RM-alueiden rakentaminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua, ellei kerrosalan enimmäismäärää ole osoitettu kaavassa ja lisäksi kaavassa olevat tilakeskuksiin liittyvät saunat merkitään kolmiolla.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Kunnanhallitus 12.6.2000 § 148
Esityslistan oheismateriaalina jaetaan rantayleiskaavaehdotus, vesistökohtainen mitoitustaulukko, yhteenveto huomautuksista ja toimenpiteistä niiden johdosta sekä muistio viranomaisneuvottelusta 29.5.2000 sekä maanomistajaluettelo.
Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen tulee kokoukseen esittelemään rantayleiskaavaehdotusta.
Liitteenä jaetaan rantayleiskaavan käsittelyjärjestys esteellisyyssäännökset huomioiden.
Liite nro 1
Ehdotus: Esitetään rantayleiskaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaavatyöryhmän 5.6.2000 kokouksessaan ehdottamin muutoksin oikeusvaikutteisena MRL:n 72 §:n mukaisesti niin, että rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella ilman poikkeuslupia tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.
Todetaan, että kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on sisällytetty viranomaisneuvotteluissa hyväksytyt seuraavat lisäykset:
Asian käsittely:
Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen esitteli rantayleiskaavaluonnokseen nähtävillä oloaikana tulleita huomautuksia.
Rantayleiskaavan varsinainen käsittely jaettiin 3 vaiheeseen liitteen 1 mukaisesti.
I alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Reijo Rokkamäki sekä Tauno Ahonen ja Leena Palonen.
II alueen käsittelyyn osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Reijo Rokkamäki, Jaana Hintikka, Tauno Ahonen, Teuvo Riihimäki ja Leena Palonen.
III alueen käsittelyyn osallistuivat Pirjo Käpylä (puheenjohtaja), Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Tauno Ahonen ja Esko Ahola.
Päätös: Alue I: Ehdotus hyväksyttiin. Alue II: Ehdotus hyväksyttiin. Alue III: Ehdotus hyväksyttiin.
Kullakin alueella otettiin huomioon uudelleen nähtävilläolon aikana jätetyt muistutukset ja niiden johdosta tehdyt tarkistukset.
Kohtien I ja II osalta pöytäkirjantarkistajina toimivat Reijo Rokkamäki ja Tauno Ahonen. Kohdan III osalta Mikko Nieminen ja Tauno Ahonen
__________
Kunnanvaltuusto 28.6.2000 § 20
Liite nro 4
Ehdotus: Kunnanvaltuusto hyväksyy rantayleiskaavan oikeusvaikutteisena MRL:n 72 §:n mukaisesti niin, että rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella ilman poikkeuslupia tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.
Todetaan, että kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on sisällytetty viranomaisneuvotteluissa hyväksytyt seuraavat lisäykset:
Päätös:
Rantayleiskaavan käsittely jaettiin viiteen vaiheeseen siten, että I alueeseen kuuluivat kaikki muut vesistöt paitsi Kyynämöinen, Isojoki, Pien-Ahveninen, Nauttiainen, Iso-Kuukka, Lannevesi, Pieni-Uurainen, Tehlo, Niinijärvi, Sällijärvi, Akkojärvi, Iso-Uurainen, Kukkaroinen, Vääräslampi , Hanhilampi, Karvia, Pieni-Haukilampi, Iso-Haukilampi, Haukkalampi, Iso-Pitkä, Niemijärvi, Sahrajärvi, Sääkspää ja Saarinen; II alueeseen kuuluivat vesistöt Lannevesi, Pieni-Uurainen, Tehlo, Iso-Uurainen, Vääräslampi, Hanhilampi, Karvia, Haukkalampi, Iso-Pitkä ja Saarinen; III alueeseen Pien-Ahveninen, Niinijärvi, Sällijärvi, Akkojärvi, Kukkaroinen, Niemijärvi, Sahrajärvi ja Saakspää; IV alueeseen Kyynämöinen, Isojoki, Pieni-Haukilampi ja Iso-Haukilampi; sekä V alueeseen Nauttiainen ja Iso-Kuukka.
Alueen I käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Friman, Kettunen, Kohvakka, Koskinen Hannu, Käpylä, Linna, Nieminen, Palonen Leena, Piesala, Pitkänen, Rokkamäki, Sivill, Veijonen ja Vääräsmäki.
Alue I: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen II käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Hintikka, Kohvakka, Koskinen Hannu, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Nieminen, Palonen Leena, Piesala, Rokkamäki, Sivill ja Stenman-Kässi.
Alue II: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen III käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Friman, Hintikka, Kettunen, Koskinen Hannu, Käpylä, Linna, Nieminen, Pitkänen, Rokkamäki, Stenman-Kässi, Veijonen ja Vääräsmäki.
Alue III: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen IV käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahonen Tauno, Friman, Kettunen, Kohvakka, Koskinen Hannu, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Nieminen, Palonen Leena, Pitkänen, Sivill, Veijonen ja Vääräsmäki.
Alue IV: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen V käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Friman, Hintikka, Kohvakka, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Palonen Leena, Piesala, Pitkänen, Rokkamäki, Sivill, Veijonen ja Vääräsmäki.
Alue V: Ehdotus hyväksyttiin.
Jokaisen alueen käsittelyn kohdalla valtuusto päätti yksimielisesti lisätä rantayleiskaavan yleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin maininnan, että loma-asunto on sijoitettava vähintään noin 25 metrin ja rantasauna noin 15 metrin sekä asuinrakennus vähintään noin 35 metrin päähän rannasta.
Merkittiin, että alueiden I, IV ja V aikana valtuuston puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana alueiden I, IV ja V käsittelyn ja päätöksenteon aikana toimi I varapuheenjohtaja Sirkka Sivill.
___________
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 327
Keski-Suomen ympäristökeskus on tehnyt MRL:n 195.1 §:n nojalla oikaisukehotuksen kunnanvaltuuston 28.6.2000 tekemästä rantayleiskaavan hyväksymispäätöksestä.
Lain mukaan alueellinen ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.
Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Alueellisen ympäristökeskuksen on ilmoitettava oikaisukehotuksen tekemisestä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden on ilmoituksen saatuaan lähetettävä kunnalle tiedot päätöksestä tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeuden tulee myös ilmoittaa valittajille tehdystä oikaisukehotuksesta.
Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.
Oikaisukehotukseen liittyen on pidetty neuvotteluja ympäristökeskuksen ja kunnan edustajien kesken.
Neuvottelut, joihin osallistui kunnasta useampia edustajia on pidetty 31.8.2000 ja 16.10.2000 ja niistä laaditut muistiot on jaettu kunnanhallituksen jäsenille aikaisemmin oheismateriaalina.
Lisäksi rakennustarkastaja on ollut mukana ympäristökeskuksen edustajien kanssa käydyissä työpalavereissa, joissa on käyty läpi kaavaa yksityiskohtaisesti ja todettu ovatko esille otetut ratkaisut kaavassa perusteltuja ja hyväksyttävissä. Ongelmallisemmat asiat on siirretty käsiteltäväksi edellä mainittuihin neuvotteluihin, joissa on ollut mukana muutkin kunnan edustajat.
Neuvottelujen perusteella on sovittu seuraavaa:
Kunnan esittämät perusteet tyydyttävät eikä Uuraisten kunnan käyttämiin rantaviivan muuntoperusteisiin tulla enempää puuttumaan.
Ympäristökeskus hyväksyy, Keski-Suomen liiton suosituksesta poiketen, että rantaosayleiskaavassa omakotitalojen ja loma-asuntojen mitoituslukuna on yksi.
Ympäristökeskus katsoo, että kaavan määräys pesuvesien imeyttämisestä vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta on riittävä.
Kaavamääräyksiin on lisätty määräys, että yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, kuten aikaisemmassa hyväksymispäätöksessä on todettu.
Kaava-alueen rajausta on muutettu ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla siten, että lammen rantavyöhyke tulee mukaan kaava-alueeseen. Maanomistajia on kuultu kaava-alueen muutoksesta eikä heillä ole huomautettavaa.
Yleiskaavan eräisiin kaavamerkintöihin on jäänyt kirjoitusvirheeseen verrattavia virheellisyyksiä. Ympäristökeskus on edellyttänyt kaikkien löydettyjen virheellisyyksien korjaamista. Tarkistuksilla ei ole käytännössä vaikutusta maanomistajille. Joidenkin tarkennusten osalta on maanomistajia informoitu suullisesti, mutta heillä ei ole ollut niistä huomautettavaa. Tarkistukset ovat pääosin olleet venevalkamien ja uimapaikkojen virheellisten merkintöjen korjaamisia, sekä uusiksi rakennuspaikoiksi virheellisesti merkittyjen jo rakennettujen rakennuspaikkojen korjauksia.
Kaava-alueeseen on tehty ympäristökeskuksen edustajien kanssa sovitut tarkistukset, joissa joitakin ei-omarantaisia on jäänyt kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-aluetta on tarkistettu Tehlolla, Akkojärvellä, Pieni-Uuraisella ja Häkinjärvellä. Näistä muutoksista on kuultu maaomistajia, eikä heillä ole ollut niistä huomautettavaa. Niilo Valkama on kuitenkin omassa vastauksessaan todennut muiden omistamien tilojen osalta seuraavaa:
Ensimmäinen alueista on Niilo Savirannan omistaman Saviranta RN:o 1:306 tilan aluetta ja kyseisellä kohdalla on tilan rantaan ulottuva asuinrakennuksen rakennuspaikka eikä Niilo Valkaman toteamuksesta ilmene mitään, mikä aiheuttaisi kaavan tarkistustarvetta.
Toinen alue on Kalevi ja Tuovi Kumpulaisen omistamaa Valkama tilaa RN:o 1:77 ja liitekartan mukaan esitettäneen poistettavaksi tilalle merkittyjä kahta vapaa-ajanasunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille on jo aikaisemmin myönnetty rakennusluvat.
Tässä yhteydessä ei ole kysymys kaavan julkisesti nähtävilläolosta, joten huomautusten tekeminen koko kaava-alueelle ei ole nyt ajankohtaista. Näin ollen mahdollista muutosta kaavaan tulee esittää valittamalla kunnanvaltuuston myöhemmin tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä.
Muut ei omarantaiset rakennukset on lisätty mitoitukseen käyttäen mitoituslukuna 0,5, mikäli rakennuspaikka on ns. toisessa rivissä ja muissa tapauksissa 1.
Neuvotteluissa sovitusti kaavaan on merkitty 10 talousrakennussaunaa, jotka eivät liity MRL 72.6 §:ssä tarkoitetulla tavalla olemassa olevaan asuinrakennukseen tai maatilaan.
Ympäristökeskus on todennut neuvotteluissa kantatilaselvityksen ja rakennustarkastajan laatiman taulukon vyöhykejaosta riittäviksi.
Tilakohtaisessa mitoituksessa ovat ympäristökeskuksen edustajat vaatineet lisäselvityksiä useiden tilojen osalta. Joissain tapauksissa perustelut käytetylle mitoitukselle on ympäristökeskuksen edustajien taholta hyväksytty työneuvotteluissa rakennustarkastajan kanssa ja jotkin niistä on käsitelty neuvottelussa 16.10.2000, johon on osallistunut myös muita kunnan edustajia.
Neuvottelujen jälkeen on jäänyt vielä seuraavaksi esitetyt tapaukset, joissa ympäristökeskuksen edustajat eivät hyväksyneet kunnan esittämiä perusteita mitoitus- ja suunnitteluperiaatteista poikkeamiselle:
Kyynämöinen ja Pieni-Sääkspää
Kyynämöisen rannalla Sahapelto RN:o 7:152 tilalle osoitettua ei omarantaista vapaa-ajanasunnon rakennuspaikkaa kunnan edustajat perustelivat ei omarantaisuudella ja sen sijainnilla selvästi muiden rakennuspaikkojen takana. Maanomistajien taholta on myös perusteena lasten rakentamismahdollisuuksien turvaaminen. Kantatilalla on aikaisemmin ollut lainvoimainen omarantaisen omakotitalon rakennuslupa, joka on rauennut ja näin ollen rakentamistehokkuus koko kantatilan osalta pienenee aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tarkistetusta kaavasta ei ole poistettu kyseistä rakennuspaikkaa.
Pieni – Uurainen
Kaavassa on Takasalo RN:o 5:85 tilalle hyväksytty uusi ei omarantainen rakennuspaikka on poistettu kaavasta ja näin ollen ratkaisu on ympäristökeskuksen edustajien vaatimusten mukainen. Maanomistaja on hyväksynyt rakennuspaikan poistamisen.
Sällijärvi
Päivärinne RN:o 1:105 tilalle on osoitettu yksi uuden vapaa-ajanasunnon rakennuspaikka, joka kunnan edustajien käsityksen mukaan on perusteltu. Kunnassa katsotaan ettei jo 1940 luvulla rakennettu päärakennus ja talouskeskus, jotka sijaitsevat noin 130 metrin etäisyydellä rannasta ole varsinaista rantarakentamista. Rakennuspaikka on säilytetty tarkistetussa kaavassa.
Sääkspää
Ympäristökeskuksen edustajat esittävät Heinärannan RN:o 7:184 tilalle osoitetun vapaa-ajanasunnon rakennuspaikan siirtämistä pois MY-alueelta tilan pohjoisrajalle lahden pohjukkaan. Maanomistaja on antanut esitetystä muutoksesta lausunnon 3.11.2000, jossa hän vastustaa rakennuspaikan siirtoa. Lausunnossa on todettu muun muassa vaihtoehtoisen paikan huono ranta ja pitkän laiturin tarve, sekä ilmansuunta ja mastolliset olosuhteet. Kaavassa ei ole siirretty rakennuspaikkaa, koska nykyinen paikka on rakentamisolosuhteiltaan huomattavasti parempi eikä se sijoittuessaan MY - alueen laitaan sen luontoarvoiltaan vähemmän tärkeään osaan aiheuta oleellista haittaa MY– alueelle.
Mourinki ja Sarvilampi
Ympäristökeskuksen edustajat esittivät RM – alueen osoittamista keskitetysti Mouringin ranta–alueelle osoittamalla rakennettavan kerrosalan enimmäismäärä ja Mouringin rannat muilta osin sekä Sarvilammen rannat kokonaisuudessaan osoitetaan M–alueeksi. Kaava on tarkistettu esityksen mukaisesti siten, että Mouringin ranta-alueella RM–alue on merkitty sen länsirannalle siten, että rakennettava enimmäiskerrosala on 200 m2. Sarvilammen ranta-alue on merkitty M-alueeksi. Maanomistajat ovat hyväksyneet muutoksen.
Lotakko
Lotakolla on MY alue muutettu SL-alueeksi ja sen rajausta on tarkistettu seutukaavan ja Natura-varauksen mukaiseksi. Maanomistajilla ei ole ollut huomauttamista tarkistukseen.
Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen tule kokoukseen esittelemään tarkistettua rantayleiskaavaehdotusta.
Liitteenä jaetaan rantayleiskaavan käsittelyjärjestys esteellisyyssäännökset huomioiden.
Liite nro 1
Ehdotus: Jaetaan rantayleiskaavan varsinainen käsittely kolmeen (3) vaiheeseen liitteen mukaisesti.
I alueen käsittelyyn osallistuvat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Reijo Rokkamäki sekä Tauno Ahonen ja Leena Palonen.
II alueen käsittelyyn osallistuvat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Reijo Rokkamäki, Jaana Hintikka, Tauno Ahonen ja Leena Palonen.
III alueen käsittelyyn osallistuvat Pirjo Käpylä (puheenjohtaja), Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Tauno Ahonen ja Esko Ahola.
Esitetään rantayleiskaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi edellä esittelytekstissä mainituin tarkistuksin ja täydennyksin oikeusvaikutteisena MRL:n 72 §:n mukaisesti niin, että rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella ilman poikkeuslupia tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.
Todetaan, että Lea Sipin ym. valituksesta koskien kunnanvaltuuston 28.6.2000 tekemää rantayleiskaavan hyväksymispäätöstä, annetaan erillinen lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.
Päätös: Alue I: Asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Reijo Rokkamäki sekä Tauno Ahonen ja Leena Palonen. Ehdotus hyväksyttiin.
Alue II: Asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Risto Piesala, Pirjo Käpylä, Reijo Rokkamäki, Jaana Hintikka, Tauno Ahonen ja Leena Palonen. Ehdotus hyväksyttiin.
Alue III: Asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Pirjo Käpylä (puheenjohtaja), Helena Kettunen, Mikko Nieminen, Tauno Ahonen ja Esko Ahola. Ehdotus hyväksyttiin.
Pöytäkirjantarkastajiksi alueiden I ja II osalle valittiin Pirjo Käpylä ja Reijo Rokkamäki.
Pöytäkirjantarkastajiksi alueen III osalle valittiin Helena Kettunen ja Mikko Nieminen.
__________
Liite nro 1
Ehdotus: Kunnanvaltuusto hyväksyy rantayleiskaavan edellä esittelytekstissä mainituin tarkistuksin ja täydennyksin oikeusvaikutteisena MRL:n 72 §:n mukaisesti niin, että rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella ilman poikkeuslupia tai yksityiskohtaisempaa kaavoitusta.
Todetaan, että Lea Sipin ym. valituksesta koskien kunnanvaltuuston 28.6.2000 tekemää rantayleiskaavan hyväksymispäätöstä, annetaan erillinen lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.
Päätös:
Rantayleiskaavan käsittely jaettiin viiteen vaiheeseen siten, että I alueeseen kuuluivat kaikki muut vesistöt paitsi Kyynämöinen, Isojoki, Pien-Ahveninen, Nauttiainen, Iso-Kuukka, Lannevesi, Pieni-Uurainen, Tehlo, Niinijärvi, Sällijärvi, Akkojärvi, Iso-Uurainen, Kukkaroinen, Vääräslampi , Hanhilampi, Karvia, Pieni-Haukilampi, Iso-Haukilampi, Haukkalampi, Iso-Pitkä, Niemijärvi, Sahrajärvi, Sääkspää ja Saarinen; II alueeseen kuuluivat vesistöt Lannevesi, Pieni-Uurainen, Tehlo, Iso-Uurainen, Vääräslampi, Hanhilampi, Karvia, Haukkalampi, Iso-Pitkä ja Saarinen; III alueeseen Pien-Ahveninen, Niinijärvi, Sällijärvi, Akkojärvi, Kukkaroinen, Niemijärvi, Sahrajärvi ja Saakspää; IV alueeseen Kyynämöinen, Isojoki, Pieni-Haukilampi ja Iso-Haukilampi; sekä V alueeseen Nauttiainen ja Iso-Kuukka.
Alueen I käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Flyktman, Friman, Hintikka Jaana, Kettunen, Koskinen Hannu, Käpylä, Linna, Lähteelä, Nieminen, Palonen Leena, Piesala, Rauhala, Rokkamäki, Sivill ja Veijonen.
Alue I: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen II käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Hintikka Jaana, Hintikka Leena, Koskinen Hannu, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Lähteelä, Nieminen, Palonen Leena, Piesala, Rokkamäki, Santala, Sivill ja Stenman-Kässi.
Alue II: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen III käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Flyktman, Friman, Hintikka Leena, Johansson, Koskinen Hannu, Käpylä, Lähteelä, Linna, Nieminen, Pitkänen, Rauhala, Rokkamäki, Stenman-Kässi ja Veijonen.
Alue III: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen IV käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahonen Tauno, Flyktman, Friman, Hintikka Leena, Johansson, Kettunen, Lähteelä, Koskinen Hannu, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Nieminen, Palonen Leena, Pitkänen, Rauhala, Sivill, Ström ja Veijonen.
Alue IV: Ehdotus hyväksyttiin.
Alueen V käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Ahola, Ahonen Tauno, Ahonen Tomi, Flyktman, Friman, Johansson, Hintikka Leena, Hintikka Jaana, Lähteelä, Koskinen Simo, Käpylä, Linna, Palonen Leena, Piesala, Pitkänen, Rauhala, Rokkamäki, Sivill ja Veijonen.
Alue V: Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että alueiden I, IV ja V aikana valtuuston puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana alueiden I, IV ja V käsittelyn ja päätöksenteon aikana toimi I varapuheenjohtaja Sirkka Sivill.
LAUSUNNON ANTAMINEN LEA SIPIN YM. VALITUKSESTA KOSKIEN KUNNANVALTUUSTON 28.6.2000 TEKEMÄÄ RANTAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISPÄÄTÖSTÄ
Valituksessa, jonka Lea Sipi on tehnyt Kari Sipin ja Päivi Vuorisen valtuuttamana, vaaditaan lisäämään yleiskaavaan omakotitalon rakennuspaikka Ripinmäki RN:o 1:27 nimiselle tilalle. Ripinmäki tilaan kuuluu kantatilaselvityksen mukaan Sarvilammen muunnettua rantaviivaa 380 metriä. Tilalla sijaitsee yksi rakennettu vapaa-ajanasunto ja sille on lisäksi osoitettu rantayleiskaavassa yksi uusi omakotitalon rakennuspaikka. Toista omakotitalon rakennuspaikkaa ei ole kaavassa osoitettu, koska siihen ei ole katsottu olevan mahdollisuutta Sarvilammella käytetyn mitoituksen ( 5 vapaa-ajanasuntoa / rantakilometri ) puitteissa.
Valituksen liitekartasta kuitenkin ilmenee, että suunniteltu rakennuspaikka on rantayleiskaava-alueen ja tällöin myös maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittaman rantavyöhykkeen ulkopuolella, mutta on 72.1 §:n mukaista ranta-aluetta. Kuten valituksessakin on todettu, rakennuspaikka liittyy Puntavuoren noin 25 omakotitaloa käsittävään asuntoalueeseen.
Puntavuoren alueella toimii kunnallinen vesi- ja viemärilaitos, johon mahdollisesti rakennettava asuinrakennus olisi mahdollista liittää.
Kunnalla on toimivalta tehdä MRL:n mukainen suunnittelutarveratkaisu ranta-alueella ja myöntää edelleen rakennuslupa, ellei ole kysymys MRL:n 72.2 §:n mukaisesta ranta-alueesta, jolla rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.
Edellä olevan perusteella ratkaisua asiassa ei tehdä käsiteltävänä olevalla yleiskaavalla, mutta alue on MRL:n 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta ja edellyttää lain 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua.
Valituksen kohteena olevan tilan viereiselle tilalle on yleiskaavassa osoitettu uimaranta-alue, jonne ei ole saatu sovituksi kulkuyhteyttä. Lea Sipin kanssa on keskusteltu puhelimessa, että kunta voi tehdä ehdotuksen kulkuyhteydestä osittain Ripinmäen RN:o 1:27 tilan kautta ja maanomistajat harkitsevat kulkuyhteyden hyväksymistä osaltaan. Kulkuyhteyden muodostaminen voidaan käsitellä esimerkiksi samalla mahdollisesti haettavan suunnittelutarveratkaisun kanssa.
Liite nro 2
Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan valituksesta, että rantayleiskaavaan ei ole mahdollista osoittaa lisärakennuspaikkaa Ripinmäen RN:o 127 tilalle, koska tilan osalta ylittyisi mitoituksen mahdollistama rantarakentamisen määrä.
Toisaalta todetaan, että esitetty rakentaminen sijoittuisi rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle ja sen toteuttamisedellytykset tulevat harkittavaksi mahdollisesti tehtävän suunnitteluratkaisuhakemuksen perustella.
Kunnanhallituksen valituksen johdosta antama lausunto saatetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Liite nro 2
Ehdotus: Kunnanvaltuusto merkitsee lausunnon tiedokseen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
Kunnanhallitus 30.10.2000 § 291
Kuntalain (365/95) 42 §:n mukaan luottamushenkilöille maksetaan 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilöille voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita.
Uuraisten kunnan voimassaoleva luottamushenkilöiden palkkiosääntö on hyväksytty vuonna 1996. Uusi luottamushenkilöiden palkkiosääntö sisältää tarkistuksia luottamushenkilöiden kokouspalkkioihin sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajien vuosipalkkioihin.
Uudessa luottamushenkilöiden palkkiosäännössä on markkamääräisten palkkioiden lisäksi huomioitu euromääräiset palkkiosummat. Voimassa oleva luottamushenkilöiden palkkiosääntö sekä luonnos luottamushenkilöiden uudeksi palkkiosäännöksi oheismateriaalina.
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistamista 1.1.2001 lukien.
Päätös: Jätettiin pöydälle.
__________
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 313
Liite nro 5b
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistamista liitteen mukaiseksi 1.1.2001 lukien.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Liite nro 3
Ehdotus: Valtuusto hyväksyy luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistamista liitteen mukaiseksi 1.1.2001 lukien.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
LIITTYMISKIRJAUSTEN MUUTOS
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 315
Uuraisten kunnan liittymismaksurahastossa oli 1.1.2000 yhteensä 618.346 mk, joka on kertynyt siirtokelpoisista vesi- ja viemäriliittymismaksuista 1.1.1996 – 31.12.1999 väliseltä ajalta.
Kuntaliiton suosituksen (Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille 1999) mukaan siirtokelpoiset liittymismaksut voidaan kirjata hyvityksenä käyttöomaisuuteen. Ennen 1.1.2000 liittymismaksupääomaan kirjatut siirtokelpoiset liittymismaksut vähennetään käyttöomaisuudesta.
Ennen 1.1.2000 liittymismaksupääomaan kirjatut siirtokelpoiset liittymismaksut vähennetään käyttöomaisuudesta seuraavasti:
- vesijohtoverkosto 416.287 mk
- viemärijohtoverkosto 202.059 mk
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että siirtokelpoiset liittymismaksut kirjataan 1.1.2000 alkaen hyvityksenä käyttöomaisuuteen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Kunnanvaltuusto päättää, että siirtokelpoiset liittymismaksut kirjataan 1.1.2000 alkaen hyvityksenä käyttöomaisuuteen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN TARKISTAMINEN
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 317
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä esittää kuntayhtymän jäsenkunnille perussopimuksen tarkistamista. Muutokset koskevat kuntayhtymän toiminnan rahoitusta.
Kuntayhtymän nykyinen perussopimus on ollut voimassa 1997 alusta lukien. Sopimuksen määräykset on aikoinaan laadittu Kuntaliiton antamien suositusten pohjalta. Myöhemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkastanut suunnitelman mukaisista poistoista antamaansa yleisohjetta. Tarkistetun yleisohjeen mukaan kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saama valtionosuus vähennetään hankintamenosta. Kuntayhtymän voimassa olevan perussopimuksen investointien rahoitusta koskeva pykälä on ristiriidassa tämän kirjanpitolautakunnan yleisohjeen kanssa.
Kuntayhtymän nykyisessä perussopimuksessa investointien pääomarahoitusta on käsitelty kohdissa § 26 ja § 27. Liitteenä voimassaolevan perussopimuksen sanotut pykälät sekä muutosehdotukset ja perussopimus kokonaisuudessaan.
Liite nro 6
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen Äänekosken ammatillisen kuntayhtymän tarkistetun perussopimuksen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Liite nro 4
Ehdotus: Valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen Äänekosken ammatillisen kuntayhtymän tarkistetun perussopimuksen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
HIRVASEN ALA-ASTEEN VESILIITTYMÄN MAKSAMINEN VUONNA 2000 HIRVASKYLÄN VESIHUOLTO-OSUUSKUNNALLE, MÄÄRÄRAHAN SIIRTO
Tekninen lautakunta 22.11.2000 § 93
Hirvasen koululle on varattu investointimenoihin 250.000 mk:n määräraha vuodelle 2000. Määrärahasta 100.000 mk on tarkoitettu Hirvasen koulun vesiliittymän kustannuksiin ja 150.000 mk koulun asuntotilojen muuttamiseen luokkatiloiksi.
Vuonna 2000 koulun asuntotilojen muutos ei toteudu. Hirvasen koulun vesiliittymä tulee maksamaan n. 210.000 mk, johon arvioidut määrärahat ylittyvät 110.000 mk.
Ehdotus: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Hirvasen koulun investointimäärärahoista voidaan siirtää asuntotilojen muutokseen varattu määräraha 150.000 mk vesiliittymämaksun maksamiseen Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunnalle.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 334
Ehdotus: Esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että tekninen lautakunta voi käyttää kuluvan vuoden talousarvion investointiosassa Hirvasen koulun asuntotilojen muuttamistöihin varattua investointimäärärahaa Hirvasen koulun vesiliittymämaksuihin.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että tekninen lautakunta voi käyttää kuluvan vuoden talousarvion investointiosassa Hirvasen koulun asuntotilojen muuttamistöihin varattua investointimäärärahaa Hirvasen koulun vesiliittymämaksuihin.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
LISÄTALOUSARVIO VUODELLE 2000
Kunnan johtoryhmässä on syksyn kuluessa valmisteltu ehdotus vuoden 2000 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi.
Liitteenä lisätalousarvio perusteluineen ja tuloslaskelma.
Liite nro 10
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen lisätalousarvion vuodelle 2000.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Liite nro 5
Ehdotus: Valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen lisätalousarvion vuodelle 2000.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
LAINAJYVÄSTÖN LAKKAUTTAMINEN
Uuraisten kunnanvaltuusto on 3.4.1986 § 21 hyväksynyt voimassa olevat Uuraisten kunnan lainajyvästön maanviljelysrahaston säännöt. Rahaston sääntöjen mukaan tarkoituksena on maa- ja metsätalouden sekä siihen välittömästi liittyvien elinkeinojen ja toimintojen tukeminen Uuraisten kunnan alueella. Lainajyvästön arvo 1.1.2000 oli 54 227,41 markkaa.
Kuntalaissa ei ole säännöksiä rahastoista. Myöskään rahaston hallinnon järjestämisen ei katsota edellyttävän laintasoista sääntelyä. Rahaston hallinnoimisen selkeys edellyttää rahaston sääntöä, jossa määrätään rahaston kartuttamisen, käytön ja varojen hoidon periaatteet. Rahaston perustamisen ja rahaston johtosäännön luonteisen hyväksymisen voidaan katsoa kuuluvan talouden ja rahoituksen perusteisiin, joten toimivalta on valtuustolla.
Lainajyvästöistä ja siemenrahastoista annetun lain 14 §:n mukaan (14.4.1934/164, muut. 12.1.1990/28) lainajyvästö ja siemenrahasto voidaan lakkauttaa maatilahallituksen luvalla. Lakkauttamista koskeva hakemus jätetään lääninhallitukselle, joka toimittaa sen ja oman lausuntonsa asiasta maatilahallitukselle.
Maatilahallituksen on lainajyvästön tai siemenrahaston lakkauttamisesta päättäessään määrättävä, millä tavalla laitoksen varat on käytettävä. Varat on määrättävä käytettäväksi maatalouden edistämiseksi laitoksen toimialueella, eikä niitä saa jakaa perustajille tai heidän oikeudenomistajilleen.
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että Uuraisten kunnan lainajyvästön maanviljelysrahasto lakkautetaan. Samalla esitetään edelleen maa- ja metsätalousministeriölle, että lainajyvästön varat määrätään käytettäväksi Uuraisten kunnan maaseudun ja maatalouselinkeinojen kehittämiseen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että Uuraisten kunnan lainajyvästön maanviljelysrahasto lakkautetaan. Samalla esitetään edelleen maa- ja metsätalousministeriölle, että lainajyvästön varat määrätään käytettäväksi Uuraisten kunnan maaseudun ja maatalouselinkeinojen kehittämiseen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
OPISKELIJOIDEN MATKAKUSTANNUKSET/ JYRKI SIEKKISEN KIRJE
Sivistyslautakunta 4.10.2000 § 39
Jyrki Siekkinen on lähettänyt kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle osoitetun kirjeen opiskelijoiden matkakustannuksiin liittyen. Siekkisen kirje liitteenä 7.
Vs. kunnanjohtaja on pyytänyt sivistyslautakunnan lausuntoa asiasta.
Ehdotus: Sivistyslautakunta päättää ilmoittaa asiasta lausuntonaan kunnanhallitukselle seuraavaa:
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Sivistyslautakunta päätti esittää asian tiedoksi kansanedustajan avustajan kautta eduskuntaan.
__________
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 306
Kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Siekkinen on Uuraisten kunnan jäsen (kunnan asukas).
Liite nro 3
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
VALTUUTETTU MIKKO NIEMISEN VALTUUSTOALOITE KOULUTTAUTUMISMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMISESTA UURAISILLA
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 308
Valtuutettu Mikko Nieminen on jättänyt 27.9.2000 päivätyn valtuustoaloitteen koskien kouluttautumismahdollisuuksien parantamisesta Uuraisilla. Aloitteessaan Mikko Nieminen toteaa mm, että: "kunnollisiin mahdollisuuksiin opiskella kuuluu etteivät matkat asunnolta opinahjoon muodostu kohtuuttomiksi. Ehdotan, että kunta hankkii omistukseensa pieniä asuntoja yliopiston läheisyydestä Jyväskylästä vuokrattavaksi uuraislaisille opiskelijoille."
Jyväskylässä opiskelija-asuntotoimintaa harjoittaa KOAS, joka on oppilaskuntien ja Jyväskylän kaupungin hallitsema säätiö, joka hoitaa peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevan väestön asuntoasioita Jyväskylän seudulla.
KOAS:n asuntoja voivat hakea kaikki Jyväskylässä tai sen lähiympäristössä sijaitsevien oppilaitosten - kuten lukioiden, ammattioppilaitosten ja yliopiston - oppilaat ja opiskelijat. Täten KOAS:n palveluita voivat käyttää kaikki uuraislaiset opiskelijat perusopetuksen jälkeistä koulutusta hankkiessaan, eivät vain yliopisto-opiskelijat.
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että:
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Keskustelun kuluessa Mikko Nieminen ehdotti, että aloite lähetetään jatkokäsittelyyn. Mikko Niemisen ehdotus raukesi kannattamattomana.
Merkittiin Mikko Niemisen eriävä mielipide, joka liitettiin pöytäkirjaan. Liite 5a.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että:
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
VALTUUTETTU MIKKO NIEMISEN VALTUUSTOALOITE TONTTIMAAN HANKINNASTA JA SIIRTOVIEMÄRIN RAKENTAMISESTA
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 310
Valtuutettu Mikko Nieminen on jättänyt 27.9.2000 päivätyn valtuustoaloitteen koskien tonttimaan hankintaa Jokihaarasta. Aloitteessaan Mikko Nieminen esittää, että kunta hankkisi maata Kymmene Oy:ltä Oikarin tilasta. Lisäksi Mikko Nieminen ehdottaa aloitteessaan, että kunta aloittaa siirtoviemärin rakentamisen valmistelun välittömästi.
Kunnanhallitus on kokouksissaan 22.5.2000 (145.§) ja 12.6.2000 (170.§) käsitellyt asiaa koskien noin 12 hehtaarin suuruisen määräalan ostamista Oikari RN:o 1:133 nimisestä tilasta, jonka omistaa UPM Kymmene Oyj. Hallituksen kesäkuussa tekemän päätöksen mukaan hallitus päätti olla tekemättä siinä vaiheessa ostoesitystä kunnanvaltuustolle, koska ko. alueelta on tarjottu muitakin maa-alueita kunnan ostettavaksi.
Maanhankinta-asioiden valmistelua varten kunnanhallitus on asettanut maanhankintatyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella myös Mikko Niemisen aloitteessa esittämää maanhankinta-asiaa. Maanhankintatyöryhmä tulee kokoontumaan vielä kuluvana syksynä. Myös vuoden 2001 talousarvioon tullaan varaamaan määräraha maanhankintaan. Käytettävissä olevan määrärahan puitteissa valtuusto tekee erilliset ratkaisut maanhankinnasta.
Myös siirtoviemärin suunnitteluun ja rakentamiseen varattavat määrärahat ratkaistaan talousarvion ja –suunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa, että maanhankinta-asiat ja siirtoviemärin rakentaminen ratkaistaan talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä investointeihin varattavien määrärahojen puitteissa.
Esitetään valtuustolle, ettei aloitteen johdosta ole syytä ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto merkitsee tiedokseen kunnanhallituksen antaman lausunnon ja toteaa, ettei aloitteen johdosta ole syytä ryhtymä muihin toimenpiteisiin.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
VALTUUTETTU MIKKO NIEMISEN VALTUUSTOALOITE PARITALO-LIIKETALON RAKENTAMISESTA JOKIHAARAAN
Kunnanhallitus 14.11.2000 § 311
Valtuutettu Mikko Nieminen on jättänyt 27.9.2000 päivätyn valtuustoaloitteen. Aloitteessaan Nieminen ehdottaa, että kunta aloittaa valmistelut paritalo-liiketalon rakentamiseksi Jokihaaraan ja sen (paritalo-liiketalon) valmistuttua muuttaa nykyisen kylätalon tilat asuinkäyttöön.
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
VUODEN 2001 TALOUSARVIOON SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖLISÄYKSET JA -JÄRJESTELYT
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 329
Hallintokuntien/osastojen talousarvioesityksiin sisältyvät seuraavat henkilöstölisäykset:
Kunnanhallitus
Hallinto- ja talousosasto
Sosiaaliosasto
Sivistysosasto
Tekninen osasto
Liite nro 3
Ehdotus: Todetaan, että kunnanhallitus on jo aikaisemmin kuluvana vuotena tehnyt henkilöstömenojen lisäykseen vaikuttavat päätökset koskien em. osa-aikaista siivoojaa, kirjastovirkailijaa ja työpajanjohtajaa. Lisäksi todetaan, että näistä aiheutuvat kustannukset on sisällytetty vuoden 2001 talousarvioehdotukseen.
Muilta osin kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2001 talousarvioon sisällytetään seuraavat henkilöstölisäykset ja –järjestelyt:
Ennen ko. toimien täyttämistä ao. hallintokuntien on tehtävä kunnanhallitukselle selvitys toimeen kuuluvista tehtävistä, työajoista, toimivallasta, organisaatioasemasta jne. Sen jälkeen kunnanhallitus joko myöntää tai hylkää ko. toimen täyttöluvan.
Hallintokuntien vastuulla on huolehtia siitä, että määräaikaisten toimien ja virkojen osalta täyttöpäätöksissä on ehdottomasti aina mainittava työsopimus- ja palvelussuhdeturvalain edellyttämä peruste määräaikaiselle täyttämiselle.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2001 talousarvioon sisällytetään seuraavat henkilöstölisäykset ja –järjestelyt:
Ennen ko. toimien täyttämistä ao. hallintokuntien on tehtävä kunnanhallitukselle selvitys toimeen kuuluvista tehtävistä, työajoista, toimivallasta, organisaatioasemasta jne. Sen jälkeen kunnanhallitus joko myöntää tai hylkää ko. toimen täyttöluvan.
Hallintokuntien vastuulla on huolehtia siitä, että määräaikaisten toimien ja virkojen osalta täyttöpäätöksissä on ehdottomasti aina mainittava työsopimus- ja palvelussuhdeturvalain edellyttämä peruste määräaikaiselle täyttämiselle.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
MIKKO NIEMISEN KUNNALLISALOITE KOSKIEN KUNTOSALITOIMINNAN ALOITTAMISTA UURAISILLA
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 332
Mikko Nieminen on toimittanut kunnanhallitukselle 14.11.2000 liitteenä olevan kunnallisaloitteen koskien kuntosalitoiminnan aloittamista Uuraisilla. Aloitteessaan Nieminen ehdottaa, että "Uuraisten kunta varaa 2001 talousarvioon käyttötalousmenoihin määrärahan kuntosalitilojen vuokraamiseen (n. 50tmk/vuosi) ja investointipuolelle määrärahan kuntosalin peruslaitteiston hankintaan (50-100tmk)."
Vs. kunnanjohtaja on pyytänyt aloitteesta vapaa-aikalautakunnan lausunnon. Vapaa-aikalautakunta kokoontuu 28.11.2000. Vs. vapaa-aikasihteerin valmistelema päätös- ja lausuntoehdotus ko. asiasta jaetaan oheismateriaalina.
Liite nro 6
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Keskustelun kuluessa Pirjo Käpylä ehdotti, että vuoden 2001 talousarvioon ei varata määrärahoja kuntosalitoiminnan käynnistämiseen. Käpylän ehdotus raukesi kannattamattomana.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
VALTUUTETTU ESKO AHOLAN JA MARKKU MOILASEN ALOITE TIEVALAISTUKSESTA
Valtuutettu Esko Ahola jätti valtuuston kokouksessa 15.11.2000 § 40 yhdessä Markku Moilasen kanssa allekirjoittamansa esityslistan liitteenä olevan aloitteen koskien tievalaistuksen järjestämistä Haukimäen alueella sekä Kintaudentiellä.
___________
Tekninen lautakunta 22.11.2000 § 95
Esko Ahola on jättänyt 15.11.2000 valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan selvitettäväksi koskien tievalaistuksen rakentamista Haukimäentielle ja tievalaistuksen jatkamista Kintaudentiellä. Valtuustoaloite esityslistan liitteenä.
Ehdotus: Lautakunta päättää asiasta kokouksessa tapahtuvan käsittelyn perusteella.
Esittelijän kokouksessa antama lisäselvitys:
Aloitteen kohta 1.
Vapaa-aikalautakunta ( liikunta ) vastaa liikuntapaikkojen hankesuunnitelmista ja niiden varustuksista. Kelloperän valaistun ladun ylläpidosta ja valaistuksen käytöstä vastaa siten vapaa-aikalautakunta. Vapaa-aikalautakunta ei ole ilmoittanut muutostarpeista. Aloite on annettu tiedoksi vapaa-aikasihteerille.
Aloitteen kohta 2.
Kintaudentien valaistuksen jatkaminen ei sisälly vuosille 2001 – 2003 esitettyyn investointisuunnitelmaan. Vuosien 2002 ja 2003 valaistuskohteet harkitaan tarkemmin kunkin vuoden määrärahaesityksen yhteydessä. Merkinnät ovat nyt ohjeellisia.
Suunnitelmakauden valaistuskohteiksi on esitetty:
KAAVATIET: v. 2001 v. 2002 v. 2003
Virastotie 50 000 mk
Rinnetie 50 000 mk
YLEISET JA YKSITYISTIET
Haaratie 30 000 mk
Jokihaara / Tikkakoskentie risteys 130 000 mk
Aholan alue 100 000 mk
Aholan alue 80 000 mk
Esittelijän kokouksessa tekemä lisäehdotus:
Lautakunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, että Kelloperän ja Kintaudentien valaistuskohteiden tarve, sijainti ja koko selvitetään tarkemmin vuoden 2001 aikana ja määrärahaesitystä harkitaan vuoden 2002 talousarvion teon yhteydessä syksyllä 2001.
Päätös: Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle Kintaudentien valaistuksen tekemiseen (n. 600 metriä) 60.000 mk:n määrärahavarausta vuodelle 2001. Muilta osin ehdotus hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
__________
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 333
Liite nro 7
Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
__________
Ehdotus: Valtuusto päättää, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
MELTEX OY PLASTICS’IN MYYNTITARJOUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖSTÄ
Kunnanhallitus 27.11.2000 § 335
Meltex Oy Plastics’in toimitusjohtaja Marko Tuomola on osoittanut kunnanhallitukselle 16.8.2000 päivätyn kirjallisen myyntitarjouksen koskien teollisuuskiinteistöä osoitteessa Hitsaajantie 6. Hintapyyntö on 900.000 markkaa.
Akonkulma RN:o 3:214 nimisellä tilalla (pinta-ala 4994 m2) sijaitsevan teollisuushallin kerrospinta-ala on 550 m2. Selvitys teollisuushallin yleistiedoista on esityslistan liitteenä.
Meltex Oy:n edustajien valtuuttamana myös kunta on pyrkinyt etsimään ko. teollisuuskiinteistölle ostajaa tai vuokralaista. Lisäksi Pro Metall –hankkeen projektipäälliköt ovat yrittäneet markkinoida ko. teollisuuskiinteistöä. Omistajien ensisijaisena tavoitteena on ainoastaan myydä ko. kiinteistö; vuokraus ei tule kysymykseen.
Mikäli kunta lähtisi elinkeino- ja työllisyyspoliittisin perustein ostamaan kiinteistöä, tulisi kunnalla olla ilman muuta varmuus tuotannollista toimintaa harjoittavasta yrityksestä/vuokralaisesta. Tilanne ei kuitenkaan siinä mielessä ole tällä hetkellä ostopäätöstä puoltava. Sen sijaan tässä yhteydessä tulisi harkita, olisiko ko. teollisuuskiinteistö soveltuva esim. paloasemaksi.
Kunnan edustajat ja lääninhallituksen pelastustarkastaja Pekka Lamminaho tutustuivat kiinteistöön maanantaina 20.11.2000. Silloin todettiin yksimielisesti, että kiinteistö olisi sijainniltaan, piha-alueeltaan ja tiloiltaan soveltuva paloasemaksi. Luonnollisesti halliin pitää tehdä lisäksi paloasematoiminnan edellyttämät muutos- ja lisätyöt. Pelastustarkastaja Lamminahon mukaan kunnalla on mahdollisuus hakea kiinteistön ostamiseen ja tarvittaviin muutostöihin palosuojelurahaston avustusta, jonka suuruus on 50 % hyväksyttävistä kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 950.000 markkaa. Avustukset tulevat haettavaksi tammikuun 2001 puoleenväliin mennessä. Lääninhallitus tulee antamaan niistä oman lausuntonsa helmikuussa. Palosuojelurahasto tekee avustuspäätöksensä maaliskuussa.
Mikäli kunta päättää ostaa kiinteistön paloasemaksi, voidaan nykyisiin paloaseman tiloihin sijoittaa esim. nuorten työpaja, jonka tämänhetkiset tilat ovat epätarkoituksenmukaiset ja puutteelliset.
Palopäällikkö Veikko Kässi ja kunnaninsinööri Juhani Nojonen tulevat kokoukseen esittelemään asiaa.
Liite nro 8
Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Meltex Oy Plastics’in omistaman teollisuuskiinteistön ostamista paloasematoimintaan sekä hankinta- ja kunnostuskustannusten (2,5 Mmk) sisällyttämistä vuoden 2001 investointiohjelmaan.
Investoinnin toteuttamisen ehtona, että kunta saa siihen palosuojelurahaston täysimääräisen avustuksen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana olivat läsnä palopäällikkö Veikko Kässi, rakennustarkastaja Pekka Minkkinen, kunnaninsinööri Juhani Nojonen ja sosiaalijohtaja Jouko Nykänen.
Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi saapui § 335 käsittelyn aikana klo 18.55.
__________
Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Meltex Oy Plastics’in omistaman teollisuuskiinteistön ostamista paloasematoimintaan sekä hankinta- ja kunnostuskustannusten (2,5 Mmk) sisällyttämistä vuoden 2001 investointiohjelmaan.
Investoinnin toteuttamisen ehtona, että kunta saa siihen palosuojelurahaston täysimääräisen avustuksen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Keskustelun kuluessa Simo Koskinen ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koskisen ehdotus raukesi kannattamattomana.
Merkittiin, että Leena Hintikka poistui asian käsittelyn aikana klo 14.55.
VUOSIEN 2001-2003 TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Kunnanhallitus 4.12.2000 § 347
Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Kunnanhallitus on käsitellyt jo aikaisemmin talousarviota ja –suunnitelmaa kokouksissaan 30.10., 14.11. ja 27.11.2000. Näissä kokouksissa tehdyt tarkistukset ja muutokset on sisällytetty liitteenä olevaan talousarvio ja –suunnitelmaehdotukseen.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainan lyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan.
Liite nro 1
Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että Jaana Hintikka saapui § 347 käsittelyn aikana klo 18.40.
__________
Liite nro 6
Ehdotus: Valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosiksi 2001-2003.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
MUUT MAHDOLLISET ASIAT
Merkittiin, että kokousta oli seuraamassa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia opettajineen.
Merkittiin, että Riitta Linna jätti liitteen 7 mukaisen aloitteen.
Merkittiin, että Keskustan valtuustoryhmä jätti liitteen 8 mukaisen aloitteen.
Valtuusto päätti lähettää aloitteet kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.
Merkittiin, että kokouksen lopussa valtuusto esitti kiitokset kunnanjohtajan viransijaisuutta vuoden 2000 aikana hoitaneelle Äänekosken kaupunginsihteeri YTM Hannu Javanaiselle. Vs. kunnanjohtajalle luovutettiin Uuraisten kunnan viiri.
Vs. kunnanjohtaja jakoi valtuutetuille seinäkalenterit vuodelle 2001.
PAUNETTI-kyläyhdistyksestä Mikko Nieminen ja Pekka Keränen luovuttivat vs. kunnanjohtaja Hannu Javanaiselle havupallon.
Kokouksen lopussa kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Piesala kiitti kunnanhallitusta kuluneesta kaudesta ja toivotti hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Kokouksen lopussa valtuuston puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi kiitti valtuutettuja valtuustokaudesta ja toivotti hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Kokouksen päätyttyä kunnanvaltuuston jäsenistä otettiin valokuva.